Kappale keskiajan kirjallista kulttuuria

Viime viikon keskiviikkona Aboa Vetus & Ars Novan kaivauksilla vieraili esikoululaisryhmä läheisestä Cygnaeuksen päiväkodista. Lapset olivat löytäneet päiväkodin pihalta vanhan hajustepullon korkin, josta he halusivat kuulla arkeologien arvion. Samalla lapset pääsivät tutustumaan kaivaukseemme.

Partavesipullon korkki ei ollut aivan ikivanha, mutta joitakin vuosikymmeniä kuitenkin, ja löytäjälleen se oli aarre. Lapset innostuivat etsimään kaivauksella maasta löytöjä, ja tarkkojen silmien ansiosta maasta löytyi useita luun ja lasiastioiden palasia.

Me arkeologitkin saimme yllättyä iloisesti, kun ryhmä teki jo lähtöä: eskarilaiset nimittäin poimivat maasta vielä pienen pronssiesineen, joka paljastui välittömästi keskiajan lopun kirjansoljeksi. 1400–1500-luvulla käytössä ollut solki on ollut kiinni hihnassa, jolla kirja on suljettu etteivät sivut kupruilleet.

Kirjansoljen etupuolella on hienoa viivakoristelua. Kuva: Ilari Aalto.

Soljen takana on pyöreä, ns. häränsilmäkoriste. Kuva: Ilari Aalto.

Löytö on todella kiinnostava, koska Aboa Vetus & Ars Nova -museon alueelta kirjan solkia on löytynyt aiemmin vain pari kappaletta ja koko Turun keskusta-alueeltakin vain muutamia. Yleensä kirjojen osat löytyvät kirkkojen, luostareiden ja pappiloiden yhteydestä, siis sieltä, missä kirjojakin luettiin.

Esimerkki keskiaikaisesta vyökirjasta ja sen sulkevista soljista. Kuva: Wikimedia Commons.

Solki löytyi aivan maan pinnalta, ja se on todennäköisesti jäänyt huomaamatta vuoden 2017 kaivauksissa, jolloin kaivoimme keskiaikaisia maakerroksia. Toki kirja on voinut hyvin säilyä jonkun kirjaharrastajan kokoelmissa esimerkiksi Turun 1827 paloon astikin. Jos solki on kuitenkin peräisin keskiaikaisesta maakerroksesta, se kertoo alueella asuneen rikkaita ja lukutaitoisia asukkaita. Tämä sopii aiempien löytöjen antamaan kuvaan: vuonna 2017 kaivoimme tunkiokuoppaa, josta löytyi runsaasti 1400-luvun puoliväliin ajoittuvaa ikkunalasia, joka sekin oli aikanaan huomattavan kallista.

Missä teoksessa solki sitten on ollut kiinni? Suurin osa keskiajan kirjallisuudesta oli luonteeltaan hengellistä, kuten pyhimyslegendoja, saarnakokelmia ja teologisia tutkielmia. Turussa on luettu myös antiikin filosofiaa, lääketiedettä ja lakikirjoja, ja epäilemättä myös maallista kertomakirjallisuutta. Solki ei valitettavasti kerro mitä kirjallisuudenlajia kirja on edustanut. Olen kerännyt toiseen blogiini vielä vajavaisen listan keskiajan Suomessa luetusta kirjallisuudesta, joka ainakin antaa kuvan siitä, mitä kirja olisi voinut pitää sisällään.

Turun Sanomat tarttui löytöön heti tuoreeltaan, TS:n jutun voi lukea täältä (valitettavasti maksumuurin takana).