Ei mitään perusduunareita

1990-luvulla löydettiin Gizan pyramidien lähistöltä 4. ja 5. dynastian aikaisia työläishautoja, jotka kertoivat paljon uutta pyramidinrakentajista - ja varmistivat, etteivät nämä olleet orjia.

Nyt samalta alueelta on löytynyt uusia hautoja.

Hassua on, että ainakin Al-Jazeera, CNN ja Helsingin Sanomat ovat noteeranneet tulokset ikään kuin yllätyksellisinä. Voi toki johtua siitä että tohtori Zahi Hawass kutsui lehdistöjulkaisussaan löytöjä mahdollisesti "20. ja 21. vuosisadan tärkeimmiksi" (kuten muuten myös Kleopatra VII:n ja Imhotepin mahdollisia hautoja).

Väittelin tästä itse aikanaan lukion historianopettajan kanssa. Pyramidinrakentajat olivat vuorotyövoimaa, jolle maksettiin hyvää palkkaa elintarvikkeina ja pellavana, josta huolehtivat aikansa huippulääkärit ja jonka rakennustyömaalla kuolleet jäsenet haudattiin faraon viereen. Viimeistään hautapaikan sijainti kertoo rakentajien asemasta jotakin: pyramidien aikaan uskottiin vain faraolla olevan tien ikuiseen elämään. Tästä syystä vain ylhäisön jäseniä haudattiin hallitsijoiden hautapaikkojen liepeille. Olisiko tämä sovelias hautapaikka orjalle?

Vapaaehtoisia rakentajat eivät kaikesta huolimatta olleet. Helsingin Sanomien artikkelissa 13.1. oli egyptologi Jaana Toivari-Viitalalta osuva vertaus: työn vapaaehtoisuutta voi verrata suomalaisten veronmaksun vapaaehtoisuuteen. Käytännössä pyramidirakennusmaalla työskentelemällä katettiin osa veroista.

Näissä merkeissä voi herkutella BBC:n tajunnanräjäyttävän hienolla draamallisella dokumentilla Suuren pyramidin rakentajista. Dokumentin youtube-versio löytyy täältä.

Ja jos dokumentista jää vielä nälkä egyptologiselle huippukuvamateriaalille, kannattaa tutustua herra Hawassin valokuvablogiin http://www.drhawass.com/photoblog.

18.1.:
Hawass on julkaissut lisää aiheen tiimoilta (linkki).

Muinaisegyptiläinen Lumene oli terveellistä

Muinaisegyptiläiset huolehtivat ulkonäöstään, eivätkä silmämeikit, huulipunat, kynsilakat tai glitterikään olleet heille vieraita. (Glitter saatiin aikaan sekoittamalla silmämeikkiin jauhettuja kovakuoriaisenkuoria.)

Uusi tutkimus vihjaa että muinaisegyptiläisillä meikeillä oli esteettisen arvon lisäksi myös lääketieteellistä sellaista, vaikka pitkään onkin epäilty päinvastaista. Kohl-silmämeikin sisältämien lyijysuolojen on sopivina määrinä todettu tehostavan immuunipuolustusjärjestelmää ja suojaavan silmätulehdukselta.

Egyptiläiset käyttivät pääasiassa vihreästä, kuparipitoisesta malakiitista sekä lyijypitoisesta kohlista valmistettuja silmämeikkejä. Niistä oli muutakin käytännön hyötyä kuin tulehdusten esto: vihreä väri ilmeisesti rentoutti silmää ja etenkin musta suojasi häikäistymiseltä - hyödyllinen kikka aavikko-oloissa - samasta syystä jalkapalloilijatkin saattavat vetäistä tyylikkäät viirut silmän alle.



Aiemmin on ihmetelty sitä, ettei yhdestäkään egyptiläisestä muumiosta ole löydetty lyijymyrkytyksen merkkejä, vaikka lyijyä on käytetty meikkien ohella myös melko yleisenä lääkkeenä. Joko aavikon kansa oli kehittänyt myrkylliselle metallille vastustuskyvyn tai sitten sitä osattiin käyttää oikean kokoisina annoksina, mene ja tiedä. Joka tapauksessa meikkaus kannatti, niin miehillä kuin naisillakin.