Työn alla on yhä sama suuren kivitalon kellari kuin kahtena edellisenäkin vuotena. Kaivausten aluksi kellariin rakennettiin jämäkkä tukirakenne suojaamaan kaivajia kunnoltaan arveluttavalta seinältä, ja nyt siellä näyttää tältä:
Suuren kivitalon kellari ja hieno uusi tukirakenne. Ilari Aalto. |
Nyt ollaan jo hyvin lähellä kellarin lattiaa, eikä löytöjä ole tullut kovin paljon. Yksi löytö kuitenkin kutkutti erityisesti, koska se paljasti yllättäviä kytköksiä keskiajalta. Kyseessä oli tiili, mikä ei tiilitalon raunioissa sinänsä ole yllättävää. Yllättävää sen sijaan oli tiilentekijän tiilen päähän rustaama merkki, avain.
Suuresta kivitalosta löytynyt tiili. Vasemmalla on avaimen lenkki, oikealla kieli. Ilari Aalto. |
Löytö on merkittävä siinä mielessä, että avaimen kuva on heti liitettävissä Turun tuomiokirkkoon, johon sama tiilimestari on tehnyt tiiliä. Samoin merkattuja tiiliä tunnetaan myös Ruskon ja Liedon kirkoista. Turun tuomiokirkossa avain-merkittyjä tiiliä näkee yksinomaan 1470-luvulla rakennetun Kaikkien Pyhien kappelin (nykyinen pääkuori) ulkoseinässä. Liedon kirkon rakentaminen puolestaan on ajoitettu vuosiin 1470–1480 ja Ruskon kirkon 1510–1530. Näin suuren kivitalonkin tiili saa ajoituksen 1400-luvun loppuun tai 1500-luvun alkuun.
Turun tuomiokirkon Kaikkien Pyhien kappeli. Ilari Aalto. |
Vastaava tiili Kaikkien Pyhien kappelin seinässä. Ilari Aalto. |
Tämä on tietääkseni ensimmäinen kerta kun Turusta löytyy sekä kirkollisesta että maallisesta rakennuksesta saman tiilentekijän tuotteita. Löytö paljastaa siis mielenkiintoista tietoa keskiajan Turun rakentamisen dynamiikasta: tiilimestari ei ollut yksin kirkon palveluksessa.
Vielä yksi mielenkiintoisen seikka liittyy symboliin itseensä. Edellisvuosien kaivauksissa suuresta kivitalosta löytyi kaksi tiiltä, joihin oli merkitty kirves. Sekä kirves että avain ovat katolisten pyhimysten tunnusmerkkejä, ensimmäinen Pyhän Olavin ja jälkimmäinen Pyhän apostoli Pietarin. Mieleeni juolahti ajatus, että kenties kyse on niinkin yksinkertaisesta asiasta kuin tiilentekijöiden nimistä. Ehkä tiilentekijät Olli ja Pekka ovat 1400-luvun lopussa signeeranneet tiilensä nimikkopyhänsä tunnuksella?
Ruskon kirkon avaintiiliä Carolus Lindbergin väitöskirjasta Om teglets användning i finska medeltida gråstenskyrkor (1919). |
MUOKKAUS 11.7. 2014: Toisin kuin alunperin väitin, ei vastaavia avaintiiliä tunneta Raision vaan Ruskon ja Liedon kirkoista. Tämä väärä tieto pääsi leviämään mediaankin, ja allekirjoittanut pahoittellee etenkin raisiolaisille aiheutunutta hämminkiä. Tieto ei välttämättä kuitenkaan ole täysin väärä: kirkot on rakennettu hyvin samoihin aikoihin, ja sama tiilimestari on hyvinkin saattanut valmistaa tiiliä myös Raision kirkkoon. Niitä ei vain vielä ole löydetty.