tiistai 7. marraskuuta 2017

Aseiden kalistelua myöhäiskeskiajan Hämeessä

1500-luvun alussa Hämeen linnan voudin Henrik Stenssonin lainaamista siemenviljoista kehittyi sotku, jonka piirteet ovat kuin mistäkin Game of Thronesin parodiasta. Yksityiskohtaisesti kirjatut tapahtumasarjan käänteet ovat säilyneet Henrikin valituskirjeessä.

Joskus ennen vuotta 1511 Hämeen linnan entinen vouti Henrik Stensson oli viettämässä adventtia vuokraviljelijänsä eli lampuotinsa luona Hauholla. Eräänä joulukuisena lauantaina Henrik oli vetäytynyt rukoilemaan Hauhon kirkkomaalle seuranaan vain keihästä kantanut renki. Kirkkomaalla ei ollut ketään muuta, "ei pakanaa eikä kristittyä", kuin vanha saksalainen palkkasoturi Jacob Lothernikht, joka oli pyhiinvaelluksella Pyhän Jaakon kirkolle Renkoon.

Hauhon kivikirkko saattoi olla juuri valmistunut Henrikin ja Lasse
kauppiaan selvitellessä sen kirkkomaalla välejään. Wikimedia Commons.

Rukousnauhaansa hypistellyt Henrik oli juuri astumassa ulos kirkosta, kun paikalle kurvasi reellään täyttä vauhtia vihainen Lasse kauppias. Lasse oli jo iäkäs mies, sillä ilmeisesti hänet mainitaan jo 1455 lautamiehenä Asikkalassa. Lasse ja hänen mukanaan ollut palvelija olivat varustautuneet kiireestä kantapäähän, ja heillä oli mukanaan miekka ja varsijousi. Kaksikko huusi Henrikille: "Täällähän sinä olet, maan ryöväri ja petturi!" Hyökkääjät yrittivät sitten ampua entistä voutia jousellaan, mutta Henrik tarttui palvelijansa keihääseen ja iski sen tylpällä päällä Lassea kolmesti harteille, ja kauppias lähti livohkaan.

Henrik Stenssonin sinetti.
Wikimedia Commons.

Hyökkäyksen syynä oli riita siemenviljasta. Joitakin vuosia aiemmin Hauholla oli ollut huono satovuosi, ja talonpojat olivat pyytäneet Henrikiä lainaamaan heille viljaa. Vilja oli lainattu ja kaikki muut paitsi Lassen lampuoti olivat maksaneet ajallaan takaisin. Henrikin palvelija oli käynyt vaatimassa isäntänsä saatavia takaisin, ja kun lampuoti ei ollut suostunut antamaan jyviä, palvelija oli omin lupinensa ottanut ne väkisin viljelijän aitasta. Tästä Lasse oli ryhtynyt kostonhimoiseksi.

Hyökkäystä seuraavana päivänä oli pyhä, ja Henrik oli taas Hauhon kirkossa viettämässä messua. Tällä kertaa Lasse kauppias tuli paikalle 14-vuotiaan poikansa Gudmundin kanssa, ja kumpikin oli pukenut ylleen täyden haarniskan.

Kostoretkeläiset ryntäsivät sisään kirkkoon, mutta Henrik olikin ehtinyt lähteä pappilaan kirkonmenojen jatkoille. Pahaksi onnekseen eräs Henrikin palvelija norkoili kuitenkin vielä kirkkomaalla. Lasse ja Gudmund mukiloivat palvelijan, raahasivat häntä pitkin kirkkomaata ja veivät häneltä hilparin, pitkävartisen taistelukirveen. Kun Lasse kauppiaan päällekarkaukset eivät olleet tuottaneet toivottua tulosta, hän lähti Viipuriin valittamaan linnanherra Erik Turessonille, että Henrik oli varastanut häneltä viljaa ja vielä hyökännyt kirkkotiellä hänen kimppuunsa.

1500-luvun hilpari Turun Museokeskuksen kokoelmista. Finna.


Lassen sotaretki huipentui vielä joulunpyhien lopulla loppiaisena, Pyhän kolmen kuninkaan päivänä. Hänen poikansa Gudmund ja joukko talonpoikia hyökkäsivät Henrikin maatilalle, pieksivät Henrikin lampuodin mustelmille, veivät kaikki aseet, varastivat viljavarastosta omakseen katsomansa määrän jyviä ja vieläpä ampuivat pyssyillä ja varsijousilla ikkunoista sisään kartanoon, jossa Peter Stenssonin nuori leski Margit oli lapsivuoteessa.

Sotilaita kuvattuna Olaus Magnuksen Pohjoisten kansojen historiassa (1555).
Wikimedia Commons.

Ei ole tiedossa, miten riita päättyi. Henrikille itselleen ei kuitenkaan käynyt kovin hyvin. 1520 tanskalaiset miehittivät Ruotsin ja Suomen ja Henrik oli yksi tanskalaisille uskollisuutta vannoneista rälssimiehistä. 1521 Kustaa Vaasan johtamat ruotsalaiset piirittivät tanskalaisten hallussa ollutta Turun linnaa, jolloin tanskalaiset kostivat kidnappaamalla joukon vastapuolen aatelisia. Osa heistä hirtettiin heti linnan muureille, mutta heidän joukossaan ollut Henrik teloitettiin vasta seuraavan vuoden tammikuussa.

Hauhon selkkauksesta kertonut asiakirja on monesta syystä kiinnostava. Sen perusteella kirkossa käydessä oli tavanomaista pitää mukana aseistettuja palvelijoita. Se kertoo myös kiinnostavalla tavalla myöhäiskeskiajan uskonnon harjoittamisesta: se todistaa omalle nimikkopyhimyksille omistetuille kirkoille tehdyistä pyhiinvaelluksista ja se on ainoa suomalainen ei-kirkollinen lähde, joka mainitsee rukousnauhan käytön hartausharjoituksessa. Lähde tarjoaa myös hyvän kuvan siitä, minkälainen asearsenaali rälssimiehellä saattoi olla käytössään.

Lähteet:

DF 6696 (noin 1505)
Suvanto, Seppo 1985. Keskiaika. Hauhon, Luopioisten, Tuuloksen historia 1: 741746. Hauhon, Luopiositen ja Tuulosten kunnat. 

6 kommenttia:

  1. Muistanko oikein, että kirkossa oli/on myös "asehuone", kun mennään kirkkoon sisällä?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä vain, sellainen on myös Hauhon kirkossa. Asehuone on kirkkosaliin johtavan eteishuoneen virallinen nimikin.

      Poista
  2. Gudmund Larsin tai Laurinpoika oli Hauhon ikivanhan Hyvikkälän rälssikartanon herra ja Hollolan kihlakunnan tuomari 1500-luvun alussa. Vaimo oli tanskalaisperäistä Asserinpoikien (Tavast) sukua oleva Hyvikkälän perijätär Malin Arvidintytär. Gudmundin tytär Gertrud nai Hämeen linnanpäällikön Erik Spåren. Seppo Suvanto avaa tapausta laajasti Hauhon historian osassa I (1985).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kappas, Gudmundin kytkeytyminen Asserinpoikiin onkin kiinnostava tieto! Kiitos Tiina.

      Poista
  3. Lieneeko tämä tsrina sotkettu sepitettyyn piispa Hendrikiin ja pakana Lalliin? Mikä nimi onkin Lasse eli kristillinen Laurentius, kuka ei siis pska voinut olla ja koko piispajuttu myöhempää sepitettä. Hauhosta otettuja aineKsia, jolla siunattiin maan valtaus ja pakkokäännytys

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Piispa Henrikin latinankielinen legenda on kirjoitettu kyllä jo 1200-luvun lopulla, yli 200 vuotta ennen Hauhon tapahtumia.

      Poista