perjantai 7. kesäkuuta 2019

Umpeenmuuratun oven arvoitus

Löysimme jo viime vuonna Aboa Vetus & Ars Nova -museon arkeologisilla kaivauksilla keskiaikaisen kivitalon kellarista umpeenmuuratun oven. Tässä ei ole mitään ihmeellistä. Kun talo on ollut käytössä vuosisatoja, sille tehdään luonnollisesti isojakin remontteja ja rakenteellisia muutoksia. Toisaalta suljetut kulkutiet antavat kiinnostavia vihjeitä siitä, että rakennuksen käyttötarkoitukset ovat muuttuneet.

Umpeenmuurattu oviaukko (vasemmalla) vuoden 2018 kaivauskartassa.
Kuva: Ilari Aalto.

Kivitalo on rakennettu ehkä 1400-luvulla, ja kaikesta päätellen kellarista kadulle johtanut portaikko on myös keskiajalta, joskaan ei kivitalon vanhimmasta vaiheesta. Portaikon ylin porras on kuitenkin noin metrin alempana kuin umpeenmuuratun oven toisella puolella oleva 1700-luvun katupinta. Ovi on ilmeisesti muurattu umpeen kun kadun pintaa on nostettu, jolloin ovi olisi muutenkin jäänyt osittain maan alle.

Oven umpeenmuuraamisen jälkeen vanhasta portaikosta on tullut erittäin pimeä nurkkaus, ja varmaankin valaistuksen parantamiseksi se on kalkittu kokonaan valkoiseksi. Missään muualla kellarissa ei näy jälkiä laastirappauksesta.

Kun kaivaus on syventynyt, vanha oviaukko on alkanut vaikuttaa ainoalta järkevältä kohdalta kulkea kolmen metrin syvyiseen kellariin. Niinpä päätimme avata oven uudestaan vuosisatojen jälkeen. Koska arkeologia on tuhoavaa tiedettä, ainoa tapa päästä käsiksi umpeenmuuratun oven historiaan oli muutenkin purkaa se.

Umpeenmuurattu oviaukko ennen purkamista. Kuva: Ilari Aalto.

Umpeenmuurattu oviaukko puoliksi purettuna. Takana erottuu 1700-luvun
kujan kiveys ja kivien alla oleva pohjustushiekka. Kuva: Ilari Aalto.

Näkymä kadulta ennen purkamista. Kuva: Ilari Aalto.
Näkymä kadulta purkamisen jälkeen. Kuva: Ilari Aalto.

Ennen purkamista. Kuva: Ilari Aalto.

Ja jälkeen. Kuva: Ilari Aalto.

3D-malli umpeenmuurauksesta kahden tiilikerran poistamisen jälkeen. Kuva: Ilari Aalto.

Purimme muurauksesta noin puolet, mikä riittää työmaaportaikon rakentamiseen kellariin. Digikuvasimme jokaisen tiilikerroksen ja teimme niistä 3D-mallit, joiden pohjalta piirrämme lopulta kaivauskartat. Näin puretun oven rakenne tallentuu kirjalliseen ja kuvalliseen muotoon. Oven purkaminen kannatti, koska siitä selvisi useita kiinnostavia tietoja:

1) Oven tiilimateriaali on kierrätettyä. Tiilet olivat hiiltyneitä, huonokuntoisia ja paikoin jopa kuumuudessa sulaneita. Ne olivat ilmiselvästi olleet tulipalossa ennen päätymistään oviaukon tukkeeksi.

2) Tiilet ovat keskiaikaisia. Pelkkien muuritiilten lisäksi joukossa oli kaksi goottilaista muototiiltä, joista toinen on peräisin holvin ruoteesta. Samanlaisia tiiliä on löytynyt muualtakin tutkimusalueelta, joten on hyvin mahdollista että ne ovat peräisin samasta talosta. Siinä on siis keskiajalla ollut hulppeat goottilaiset holvit.

Keskiaikainen goottilaisen holvin ruodetiili (keskellä) löytyi muurattuna
suljetun oviaukon keskelle. Kuva: Ilari Aalto.

3) Umpeenmuuraus ei noudata mitään tiililimitysjärjestelmää, vaan tiilet on ladottu vähän miten sattuu. Tämä ei vaikuta ammattimuurarin työltä.

4) Oven pielet ovat erittäin pahasti vinossa, mutta tiilimuuraus oli lähes suora. Se on tehty siis vaiheessa, jossa kivitalon on jo kallistunut uhkaavasti Aurajokea kohti.

Hieman mysteeriksi jäi vielä, milloin ovi on tarkalleen muurattu umpeen. Se on tapahtunut joskus keskiajan ja 1700-luvulla tapahtuneen kujan kiveämisen välillä, ja huonokuntoisista tiilistä päätellen kenties jonkin tulipalon jälkeen. Yksi vaihtoehto olisi 1720-luku, jolloin kivitalo joutui muutenkin voimakkaan uudistamisen kohteeksi.

Piispa Herman Witte valitti 1723 talon olevan uhkaavasti kallellaan ja tontin omistaja Jost Schultz lupasi tehdä asialle jotakin. En tiedä ryhtyikö Schultz kuitenkaan vielä itse toimeen, sillä tontin vaihtaessa omistajaa vuonna 1726 sen rakennuskanta mainitaan raunioituneeksi. Joka tapauksessa näyttää siltä, että 1700-luvulla kivitalon ylemmät kerrokset purettiin kokonaan ja tilalle rakennettiin uudet. Oviaukon sulkeminen samassa yhteydessä tuntuu luontevalta. Totuus selvinnee kuitenkin, jos muuraus saadaan tulevaisuudessa purettua kokonaan.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti