Näytetään tekstit, joissa on tunniste Raamattu. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Raamattu. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 7. huhtikuuta 2013

Viikon sitaatti

Kaivaukset eivät voi ratkaista kysymystä Jumalan olemassaolosta, eivätkä viime kädessä edes kysymystä Raamatun luotettavuudesta. Raamattu on oikea ja tosi ilman ainuttakaan tieteellistä asiaan liittyvää vahvistusta.
                – Eero Junkkaala teoksessa Faktaa vai fiktiota? Mitä arkeologia 
                   kertoo Raamatun historiallisuudesta? (Uusi Tie 2006)

Qumranin luola Palestiinassa. Wikimedia Commons.

tiistai 27. heinäkuuta 2010

Etiopian evankeliumit

Qumranin kääröt lienevät tuttuja varhaisen juutalaisen ja kristillisen kirjallisuuden ystäville, samoin tuttuja ovat Naq Hammadin gnostilaiset käsikirjoitukset eurooppalaisista keskiaikaisista teoksista puhumattakaan. Mutta harva lienee kuullut Etiopian käsikirjoituksista, Gariman evankeliumeista. Ne saattavat kuitenkin olla vanhimmat säilyneet illuminoidut eli maalatut kristilliset tekstit.

Etiopialaisia pyhimyksiä. wikimedia

Gariman evankeliumit ajoittuvat tuoreen radiohiiliajoituksen mukaan vuosien 330 ja 650 välille, ja ne on kirjoitettu etiopialaisella ge'ezin kielellä. Kirjat ovat säilyneet syrjäisessä luostarissa Tigrain seudulla reilun parin tuhannen metrin korkeudessa. Kirjat on tarinan mukaan kirjoittanut luostarin perustaja, Abba Garima. Legenda saattaa radioajoituksen pohjalta olla tottakin, sillä isä Garima eli 400-luvulla. Tarina kertoo teosten myös valmistuneen yhdessä päivässä, minkä mahdollistamiseksi Jumalan kerrotaan estäneen aurinkoa laskemasta, mutta sen todenperäisyyttä tutkimukset eivät kerro.

Gariman evankeliumeissa huomionarvoista on paitsi niiden ikä, myös niiden runsas maalauskoristelu. Kuva-aiheet esittävät mm. kasveja, lintuja ja evankelistoja, ja niiden tyyli on varhaisbysanttilainen. Maalaus onkin mahdollisesti tehty Lähi-idässä, joskin teksti on lähes varmasti Etiopiassa kirjoitettu. Kahdesta kirjasta Garima I:n kannet ovat myös huomionarvoiset, koska ne ilmeisesti ovat alkuperäiset. Näinollen Garima I olisi vanhin omissa kansissaan oleva käsikirjoitus maailmassa.

Uutisen voit lukea täältä. Lisää kuvia ja tietoa löytyy myös täältä.

tiistai 30. maaliskuuta 2010

Raamattu todeksi vaikka väkisin


Raamattuarkeologia voisi olla asiallistakin, mutta uusi maailmalle levinnyt uutinen ei yhtään nostanut sen pisteitä silmissäni.

Yle:n artikkelin mukaan Toisessa Mooseksen kirjassa kuvatut kymmenen vitsausta olisi osoitettu todellisiksi. Mikään esitetyistä teorioista ei ole uusi, mutta todisteet niiden todenmukaisuudesta eivät todellakaan kestä päivänvaloa.
Saksalaistutkijat esittävät katastrofien tapahtuneen Ramses II:n hallituskaudella 1200-luvulla eaa. Väite perustuu silloisen pääkaupungin Pi-Ramessen äkilliseen autioitumiseen. Ikävä kyllä tutkijat eivät näytä huomioineen, että kaupunki autioitui vasta 1000-luvulla — yli 100 vuotta Ramseksen kuoleman jälkeen. Huomiotta jäi myös, että kaupungin autioitumisen selittää hyvin sille elintärkeän Niilin haaran kuivuminen.

Ramses II:n kolossaalipatsas ottaa rennosti. wikimedia

Nyt on aika kerrata Raamattutietoutensa: Vitsaukset, joilla Jumala rankaisi Israelin orjuuttanutta Egyptiä, olivat Niilin muuttuminen vereksi, sammakoiden leviäminen, syöpäläiset, paarmat, karjan kuoleminen, ihmisille puhjenneet paiseet, rakeet, heinäsirkat, taivaan pimeneminen ja jokaisen egyptiläisen esikoisen kuolema.
Vilkaistaanpa sitten, mitä tutkijat väittävät:

Alueen luolien tippukivet paljastivat radioaktiivisella vaihtelullaan ilmaston muuttuneen Ramses II:n kauden jälkeen kosteasta ja lämpimästä kuivaksi ja paahtavaksi. Selvä. Tämähän suorastaan itsestäänselvästi selittää vitsausketjun:
Tohtori Stephan Pflugmacherin mukaan kuumana aikana Niili muuttui otolliseksi punaisille leväkukinnoille. Varmasti muinaisegyptiläisille tuttu ilmiö, kuivia vuosia kun oli melkein yhtä usein kuin runsastulvaisia.

Leväinen vesi oli tutkijoiden mukaan myrkyllistä, mikä loogisesti sekoitti sammakoitten hormonit ja aiheutti niiden suurlisääntymisen. Niilin kuivuessa ne olisivat paenneet maalle ja kuolleet — pitäisikö siis olettaa koko Niilin kuivuneen? Vai olisivatko sammakot paenneet myrkylliseksi muuttuneesta vedestä?

Tutkijat kuitenkin jatkavat pettämätöntä päättelyään: koska sammakot kuolivat, mikään ei estänyt hyönteisten lisääntymistä. Hyönteiset puolestaan levittivät tauteja, jotka johtivat karjan kuolemaan ja ihmisten paiseisiin. Aivan mahdollista, sillä Egyptin kosteikoissa malaria on edelleen olemassaoleva, joskin häviävän pieni vaara.

Viimeistään tässä kohti tutkijoilta kuitenkin karkaa käsistä kärry, tai ainakin kronologian taju. Nadine vom Blohm Saksan ilmastontutkimuslaitoksesta sanoo samaan aikaan tapahtuneen Santorinin tulivuoren purkauksen aiheuttaneen taivaan pimenemisen ja raekuurot. Tämä on aivan mahdollista ja Egyptistä asti on löytynyt Santorinista (silloinen Thera) lentänyttä hohkakiveä. Ainoa aukko teoriassa on, että nykytietämyksen mukaan Thera räjähti 1627—1600 eaa. (radiohiiliajoitus) välisenä ajanjaksona —siis nelisensataa vuotta liian aikaisin!

Tuhkasateella perusteltiin myös heinäsirkat: tuhka olisi muuttanut ilmaston kosteammaksi ja sopivaksi heinäsirkoille. Päätelmä kuulostaa aika väkisin tekaistulta. Mutta viimeisen vitsauksen selitys ylittää kaikki edelliset.
Tutkijat myöntävät, ettei yksiselitteistä selitystä esikoisten kuolemalle ole, mutta vaivautuvat tarjoamaan yhden mahdollisen: "Syynä olisi voinut olla viljavarastot myrkyttänyt sieni. Esikoispojille tarjottiin ruokaa ensin, minkä vuoksi he myös ehkä olivat ensimmäiset kuolonuhrit," kertoo Yle tutkijoiden sanoneen.
Olisiko kyseessä ollut torajyvä? Se aiheutti ongelmia ainakin keskiajalla ja aiheuttaa nykyäänkin, koska kyseisestä viljan sienitaudista voidaan eristää LSD:tä. Mutta hallusinaatioita, kouristuksia ja jopa kuolioita aiheuttava sieni ei ehkä kuitenkaan olisi kyennyt hoitelemaan kaikkia maan esikoisia. Voisi myös olettaa, että esikoisten sijaan ensimmäisenä ruokaa söi perheen pää, en ainakaan onnistunut löytämään mitään viitteitä perheiden nokkimisjärjestyksestä. Ja sama kai se on, popsiiko saastunutta viljaa ensimmäisenä vai viimeisenä?

Ei voi kun ihmetellä, ovatko toimittajat todella nielleet nämä perustelut. Minusta ne herättävät lähinnä myötähäpeää. Ei kai vielä ole aprillipilojen aika?