Maalattiinko kalliomaalaukset talvella?

Suomesta tunnetaan 123 varmaa kivikautista kalliomaalauskohdetta, joihin pääsee parhaiten tutustumaan valokuvaaja Ismo Luukkosen nettisivuilta täältä. Hirviä, ihmisiä ja veneitä esittävät kalliomaalaukset on tehty punamultamaalilla yksittäisiä poikkeuksia lukuun ottamatta suoraan vedestä nouseviin sileäpintaisiin kallioihin. Kalliomaalauksiin liittyy valtavan paljon sellaista, mitä ei tiedetä, ja edes niiden tekotapa ei ole täysin selvillä. Kalliomaalauksia käsittelevissä kirjoissa toistuu usein ajatus, että kivikauden maalarit olisivat tehneet kuvat jäältä, ja olen itsekin väittänyt niin. Mutta pitääkö ajatus todella paikkansa?

Värikallion kalliomaalausaluetta Suomussalmen Hossassa. Kuva: Ilari Aalto.

Asiasta nousi keskustelua loppuvuodesta Suomen muinaistaideseuran seminaarissa Hämeenlinnassa. Matti Hakulinen taisi nostaa asian esiin, ja keskustelun perusteella vakuutuin, ettei maalauksia ole tehty jäältä. Ensinnäkin maalauskallioiden pinnat ovat pakkasella vähintäänkin huurteessa elleivät jääpeitteen alla, eikä sellaisessa pinnassa pysy mikään väri. Toisekseen punamulta on vaatinut jotakin sideainetta kallioon kiinnittämiseen. Yhdeksi sideaineeksi on veikkailtu lintujen munia, joita ei luonnollisestikaan ole talvella ollut saatavilla. Toki sideaineena on voitu käyttää monenlaisia eläinperäisiä rasvoja tai liimoja. Joillakin maalauskohteilla jäältä maalaaminen on tuskin onnistunut voimakkaan virtauksenkaan takia. Esimerkiksi Valkealan Verlan punaisten hirvien jono on maalattu koskipaikalle, mihin ei pääse muodostumaan paksua jääpeitettä.

Lammasjärven kalliomaalaus Länsi-Uudellamaalla on klassisesti suoraan vedestä nousevassa kallioseinässä. Kuva: Ismo Luukkonen CC BY 4.0.

Jatkoin keskustelua maalausten tekemisestä kotona puolisoni Elinan kanssa, joka tietää kalliomaalausten lisäksi yhtä sun toista jääoloista pilkkiharrastuksensa ansiosta. Elina huomautti, että jäät ovat kantaneet vielä kevättalvella, jolloin maalausolosuhteet ovat olleet jo toisenlaiset. Maalaamiseen valitut kalliot ovat lähes poikkeuksetta valoisiin ilmansuuntiin päin, eivät koskaan pohjoiseen. Lämmin kevätaurinko onkin kuivattanut kallion pinnan nopeasti maalaukseen sopivasti. Jos maalaukset olisi tehty kevättalvella jäältä käsin, linnunmuniakin saattoi olla jo saatavilla. Korppi ja muutamat muut suuremmat linnut nimittäin munivat jo maaliskuussa, kun jää vielä kantaa Etelä-Suomessa.

Ehkäpä jäältä käsin maalaaminen ei siis joudakaan vielä epäonnistuneiden tulkintojen romukoppaan, mutta on kuitenkin luultavaa, ettei maalauksia ole tehty sydäntalvella. Sen sijaan jää on keväällä voinut tarjota sopivan vakaan pohjan sellaisilla kohteilla, missä voimakas virta ei ole ollut esteenä. Monilla kohteilla täytyy kuitenkin pitää parhaana tulkintana, että maalaukset on tehty veneistä tai kenties telineltä käsin.

Keskustelu oli hyvä esimerkki siitä, miten kaikkia vakiintuneitakin arkeologisia tulkintoja on hyvä ravistella. Ne eivät välttämättä kestä tarkempaa tarkastelua, tai ainakin niitä on mahdollista tarkentaa.

Riippumatta siitä mihin vuodenaikaan maalaukset on tehty, talvi on oivallista aikaa niiden tarkasteluun. Kostealla ilmalla vuosituhansia vanha punaväri erottuu kalliosta voimakkaampana, ja maalaukset ovat hyvin saavutettavissa jäätä pitkin veneettömällekin. Oletko tänä talvena päässyt käymään jollakin kalliomaalauskohteella?