Tiedetoimittajan keskiaika-sanan käyttö hämmentää keskiajantutkijaa. Jo vuosisatoja keskiaikaa on mollattu pimeänä ja barbaarisena aikana, mutta tällaisilta suhteettomilta ja suorastaan sortavilta väitteiltä on pudonnut pohja jo ajat sitten. Selvästikään tiedetoimittaja ei ole ihan perillä tieteen nykytilasta.
Vilkaistaanpa, miten Ruukki pääkirjoituksessaan kohtelee keskiaika-poloista. Hänen mukaansa Pakistan tunnetaan "barbaarisena ja keskiaikaisena" maana. Geenimuunneltuun ruokaan suhtaudutaan länsimaissa "kuin ruttoon keskiajalla", ja jos tieteen tuloksiin ei enää luoteta, "keskiajan paluu on lähellä".
Ruukki niputtaa alleviivaavasti barbarian, tietämättömyyden ja keskiajan. Keskiajan Euroopassa koulutus oli harvojen ja valittujen osa, mutta suoranaista vihamielisyyttä tieteen tuloksia kohtaan ei esiintynyt. Päin vastoin, keskiajan oppineiden keskuudessa Jumalan luoman maailman tutkimista pidettiin myönteisenä asiana. On myös liioiteltua väittää, että kirkko olisi seissyt tuhat vuotta tieteen esteenä. Ennemmin sen teki antiikki, jonka tuotoksia rakastettiin niin paljon, ettei niitä haluttu kyseenalaistaa. Aristoteleen, Pliniuksen, Claudius Ptolemaioksen ja Galenoksen maailmankuva oli niin koherentti, ettei se keskiajan mittaan kaivannut lisäselityksiä.
 |
| "Keskiaikaisena tunnetun" Pakistanin päämoskeija. Wikimedia Commons. |
Mitä Ruukki sitten mahtaa tarkoittaa Pakistanilla "keskiaikaisena" maana? Minun mielestäni Pakistan tai sen ongelmat eivät muistuta keskiajan Eurooppaa. Keskiaikaa määrittävät feodalismi, heikko kuninkuus ja yhteiskunnan läpäisevä uskonnollisuus. Ruukki ei ilmeisestikään ole huomannut, että Pakistanin hallintomuoto on edustuksellinen demokratia, ei läänityksiin perustuva vasallijärjestelmä. Ahdasmielinen uskonnollisuus taas ei ole vain keskiajan ilmiö, vaan yhtä lailla varhaismodernin ja modernin ajan.
Ruukki viitannee keskiaikavertauksellaan myös Pakistanin autoritääriseen armeijaan ja ihmisoikeusrikkomuksiin. Hallituksen kontrollin ulkopuolella oleva armeija vie ajatuksen kyllä ennemmin keisariajan Roomaan kuin keskiaikaan. Samoin epätasa-arvo. Keskiaika oli epätasa-arvoista ja hierarkista aikaa, mutta antiikissa esimerkiksi naisen asema oli vielä huonompi. Antiikin järjestelmä myös rakentui orjuudelle, toisin kuin keskiajan. Ehkä Ruukin olisikin pitänyt kutsua Pakistania "antiikkiseksi" maaksi? Tai sitten hylätä menneiden aikakausien mollaaminen kokonaan ja hyväksyä, että militantti uskonnollisuus ja ihmisoikeusrikokset ovat hyvin 2000-lukulainen ongelma.
 |
| Kumpi pelottaa enemmän – geenimanipulaatio vai paiserutto? Wikimedia Commons. |
Mitä tulee geenimanipulaatioon, en usko, että sitä pelätään kuin ruttoa. Keskiajan suurin ruttoepidemia, musta surma, tuhosi yli kolmasosan Euroopan väestöstä. Tuskin edes pahimmat foliohattuilijat uskovat GMO-ruuan pystyvän samaan. Rutto oli keskiajalla myös jotakin täysin järjen ulkopuolella olevaa: se iski yllättäen, levisi kulovalkean tavoin eikä valikoinut uhrejaan. Geenimanipulaatio taas on täysin ihmisten itsensä käsissä oleva asia. Se ei tarkalleen ottaen edes ole kulkutauti, vaan tehostettu tapa jalostaa kasveja.
Toisin kuin Ruukki, en olisi huolissani keskiajan paluusta. Enemmän minua pelottaa suhteellisuudentajun kapeneminen. Ollaanko kohta taas 1800-luvun tapaan mollaamassa "pimeää keskiaikaa" ja ylistämässä "ihanaa antiikkia"? Jokaisessa aikakaudessa on hyvät ja pahat puolensa. Jos pitää valita, niin ehkä jopa kamala keskiaika voittaa hirvittävän 1900-luvun kansanmurhineen, maailmansotineen ja ydinaseineen.
Mitä jos vaan lopetettaisiin menneiden aikakausien käyttäminen vähättelysanoina? Se on suorastaan 1900-lukulaisen barbaarista, ja se on jo pahasti sanottu se.
 |
| Oliko keskiaika 1900-lukua julmempi? Ei ainakaan siviilikuolonuhreilla mitattuna. Wikimedia Commons. |
Keskiaikaiset eivät tienneet olevansa keskiaikaisia emmekä me tiedä nyt mitä mitä aikaa eletään ennen tai jälkeen jonkin kuten aina matkalla pimeästä pimeään.
VastaaPoistaHei, oletko ajatellut lähettää tän kommentin toimittajalle tai tiedetoimitukselle suoraan?
VastaaPoistaVoisin ehkä yrittää polemisoida yleisönosastolla. ;)
PoistaTuo Hesarin juttu nosti kyllä karvat pystyyn monellakin tasolla. Kiitos siis tästä tekstistä!
VastaaPoistaRuttoon verrattava vaiva oli torajyvä joka aiheutti ergotismia. Sekin oli puskan takaa iskevä vitsaus, kesti satoja vuosia ennenkuin huomattiin että kuolema vaani ruispellossa. Vähän me ihmiset näemme eteen ja taaksepäin...
VastaaPoistaLuin tuon artikkelin muutama viikko sitten aivan kauhauissani, näistä samoista syistä! Homman ongelmaa ei kuitenkaan ainakaaan vähennä samaan anakronismien verkkoon heittäytyminen, anteeksi, Ilari :) Kiinnitän huomiota lähinnä tähän kappaleen otteeseen:
VastaaPoista".... Samoin epätasa-arvo. Keskiaika oli epätasa-arvoista ja hierarkista aikaa, mutta antiikissa esimerkiksi naisen asema oli vielä huonompi. Antiikin järjestelmä myös rakentui orjuudelle, toisin kuin keskiajan. ..."
Oma aikamme on sitä yhtä lailla, valtaosassa maailmaa, ja osin myös länsimaissa. Olen aivan samaa mieltä siitä, että tasa-arvo-ongelmia sukupuolten ja yhteiskunnassa eri asemissa olevien yksilöiden välillä pitäisi purkaa, mutta antakaamme menneisyyden maailmalle myös oma kontekstuaalisen maailmankuvan arvonsa siinä mielessä, etteivät nämä olleet heille mitään itsestäänselvyyksiä, toisin kuin meille. Universaali etiikka on tuhoon tuomittua, ehkä lukuunottamatta kategoorista imperatiivia. Ja tämä kaikki hyvällä sydämellä, ei haastaen <3
Kiitos Anonyymi kommentista! Taitaa tosiaan olla turhanpäiväistä sortua samoihin kategorisointeihin. :) Olen ehdottomasti kulttuurirelativismin kannalla, ja mitä kulttuuria ja aikakautta vaan on turha tuomita ulkopuolelta. Halusinpa vain omassa esimerkissäni nostaa esiin epäsuhdan sen välillä, että toista ylistetään ja toista väheksytään täysin epäjohdonmukaisesti. Aikakausien arvottaminen perustuu enemmän mielikuviin kuin faktoihin. Ehkä siksi kukaan ei rienaa pronssikautta tai merovingiaikaa, ne kun ovat useimmille tuntemattomia.
Poista