Muinaisjäännösretki saaristoon: ensimmäinen päivä

Viime viikonloppuna Turun arkeologian ainejärjestö Vare järjesti perinteisen kevätretkensä Turun saaristoon. Kahden henkilöautollisen voimin kiersimme Saariston rengastien varrella olevia muinaisjäännöskohteita. Mukaan mahtui pronssikautisia röykkiöitä, rautakautinen röykkiökalmisto, keskiaikaisia kirkkoja, jatulintarha ja isonvihan aikaisia ryssänuuneja. Viimeinen retkikohde oli ex tempore valittu Louhisaaren kartano, joka kruunasi koko matkan.

Jos metsään haluat mennä nyt... Valmistauduimme maasto-oloihin Paraisilla.

 Ensimmäinen kohteemme oli kahden röykkiön ja niitä yhdistävä kivivalli Paraisilla. Kohde oli Turun yliopiston opetuskaivauspaikkana 2009, ja se ajoittunee pronssikauden alkuun.

Pienempi röykkiö Paraisilla.

Jenny esittelee kaivamaansa röykkiötä. Kuvan keskellä kulkee valli ja
takana näkyy suurempi röykkiö.

Vallin päässä oleva suurempi röykkiö.

Seuraava kohteemme oli Kappelludden niminen niemenkärki. Paikalla sijaitsee muurilla rajattu keskiaikainen hautausmaa, jossa on suoritettu arkeologisia tutkimuksia 1970- ja 1980-luvuilla. Kappelia paikalta ei ole löytynyt, mutta yksi hautaus kylläkin.

Saaristomaisemat olivat hulppeat.

Portti Kappelluddenin hautausmaalle.

Kappelluddenin kirkkoaitaa.

Kappeluddenilta siirryimme lossin kautta Nauvoon, missä vierailimme Ernholmsbergetin pronssikautisella hautaröykkiöllä ennen kuin saavuimme keskustaan.

Ernholmsbergetin pronssikautinen röykkiö.

Varelaisia vareella.

Nauvossa kävimme vasta-avatussa ravintolalaiva Najadissa pitsalla, mikä ottikin aikamoisen tovin. Lämmin päivä oli ilmeisesti houkutellut muitakin liikkeelle. Pitsat syötyämme kävimme kiertämässä kätevästi kulmilla olleen Nauvon keskiaikaisen kivikirkon.

Nauvon keskiaikainen kivikirkko.

Nauvon keskustasta jatkoimme korkean mäen päällä sijaitsevalle Hvitsin jatulintarhalle. Niin kuin jatulintarhat aina, oli tämäkin labyrintti pakko kiertää. Päätimme ottaa muinaisjäännöksellä myös virallisen retkikuvan.

Poseerausta Hvitsin jatulintarhalla.

Nauvosta jatkoimme meritaisteluhistoriastaan tunnettuun pittoreskiin Korppooseen. Siellä kohteenamme oli Korppoon keskiaikainen kirkko, joka muiden kollegoidensa lailla oli kiinni. Kirkossa huomiotaherättävää oli sen jykevä torni, joka muistuttaa enemmän Ahvenanmaan kuin sisämaan keskiaikaista kirkkoarkkitehtuuria.

Korppoon kirkko.

Tiilinaama Korppoon jykevän keskiaikaisen kirkon seinässä.

Korppoon kirkon mystinen ovi.

Kirkon jälkeen lähdimme kapuamaan Kvarnudd-nimiselle mäelle, josta oltiin vuonna 1940 iventoitu 16 varmaa ja 9 epävarmaa ryssänuunia. Kivistä ladotut uunit liittyvät ennen kaikkea Venäjän laivaston liikkumiseen isovihan (1714-1721) aikaan, mutta niitä on rakennettu myös Suomen sodan (1808-1809) aikaan.

Sortunut ryssänuuni Kvarnuddilla.

Toinen samanmoinen.

Kvarnuddenin jälkeen jätimme Korppoon taaksemme ja siirryimme Houtskärille, missä yövyimme leirikeskuksessa. Kävimme tarkastamassa Houtskärin 1700-luvulla rakennetun puukirkon, joka oli sisältä yllättävän pramea vaatimattomaan ulkoasuun nähden. Houtskärillä kulki myös Pyhän Andreaan historiapolku, jonka yksi kohde oli 1700-luvun teloituspaikka. Sekin täytyi käydä katsastamassa!

Lauttanäkymiä puolituntiselta lauttamatkalta Houtskäriin.

Houtskärin kirkko 1700-luvulta.

Illan vietimme hyvän ruuan ja juoman merkeissä. Punkkisyynissä punkkeja löytyi vain kolme - kahdelta retkeläiseltä. Onneksi vältyin niiltä itse. Loppuillasta keskustelu siirtyi ainakin poikien internaatissa syväluotaavaan analyysiin euroviisuista.

 

Ansaittu illallinen Houtskärissä.