Perustettiinko Turku 1229?

Turun kaupunki juhli hiljattain 23. tammikuuta 790-vuotisjuhliaan, ja suuret juhlallisuudet ovat nurkan takana kun tasavuosisatoja tulee täyteen vuonna 2029.  Mutta perustettiinko Turku oikeasti lumisena tammikuun lopun päivänä armon vuonna 1229? Tuskin.

Turun Koroistenniemi. Kuva: Ilari Aalto.

Turku laskee historiansa alkavan paavi Gregorius IX:n 23.1.1229 päiväämästä, Linköpingin piispalle, Gotlannin sisterssiläisluostarin priorille ja Visbyn rovastille lähetetystä bullakirjeestä, jossa myönnettiin lupa siirtää Suomen piispanistuin parempaan paikkaan. Gregoriuksen bulla ei ole säilynyt alkuperäisenä asiakirjana, mutta onneksi kuitenkin 1400-luvulla kirjoitettuna kopiona Turun tuomiokirkon Mustassa kirjassa.

Kirje ei mainitse piispanistuimen vanhaa tai uutta paikkaa nimeltä, mutta varhainen historiantutkimus oletti kirjeen tarkoittavan muuttoa Turun Koroistenniemeltä Unikankareen kummulle, missä Turun tuomiokirkko seisoo edelleen. Asiakirjan kopion otsikoksi on nimittäin kirjoitettu "Paavi Gregoriuksen bulla tuomiokirkon siirtämisestä Räntämäestä tänne". Räntämäki on Maarian pitäjän toinen nimi, jolla keskiaikaisissa lähteissä viitataan Koroisiin. H. G. Porthan esitti kuitenkin jo 1700-luvulla ensimmäisenä epäilyn, että myöhempi otsikointi oli erehtynyt, ja kirjeessä tarkoitettiinkin piispanistuimen siirtämistä Nousiaisista Koroisiin, mikä on myös nykytutkimuksen kanta.

Gregorius IX:n bulla (keskellä oikealla) kopioituna Turun tuomiokirkon
Mustaan kirjaan. Svenska Riksarkivet.

Bullan antaminen ei tarkoittanut piispanistuimen yhtäkkistä ilmestymistä Koroistenniemelle. Kirjeen kulkuun ja vahvistamiseen meni oletettavasti useita kuukausia, ja saattoi viedä vuosia, ennen kuin puista tuomiokirkkoa ja muita talous- ja asuinrakennuksia alettiin rakentaa niemelle. Niinpä piispanistuin on siirtynyt Koroisiin luultavasti 1230-luvun kuluessa. Se toimi siellä vain joitakin vuosikymmeniä, kunnes uusi tuomiokirkko rakennettiin parin kilometrin päähän Turkuun ja vihittiin käyttöön vuonna 1300.

Koroisten piispanistuin liittyy kiinteästi Turun varhaishistoriaan, mutta siitä ei voi laskea kaupungin perustamisvuotta. Ensinnäkin Koroistenniemi on kuulunut Turun kaupunkiin vasta vuodesta 1944, jolloin iso osa Maarian pitäjästä liitettiin kaupunkiin. Toisekseen Koroisten piispanistuimen yhteydessä ei vielä ollut kaupunkia. Se perustettiin hyvin todennäköisesti samalla, kun uusi tuomiokirkko perustettiin Unikankareelle. Jo Johannes Messenius oletti näin 1600-luvun alkupuolella laatimassaan Suomen historiasta kertovassa Riimikronikassa. Vuoden 1300 kohdalla hän kirjoittaa: "Suomen piispa Maunu siirtyi kuningas Birgerin tuella Räntämäen piispanistuimen mukana Turkuun. [--] Turun kaupungin perustukset laskettiin. Ensin kuitenkin rakennettiin tuomiokirkko." Messenius ei ole aina kovin luotettava lähde, mutta ajatuksessa kaupungin perustamisesta vuoden 1300 tienoilla on vinha perä, kuten arkeologiset tutkimukset ovat osoittaneet.

Turun kaupungin syntyhistoriasta on sittemmin esitetty erilaisia tulkintoja, jotka ovat perustuneet paremman tiedon puutteessa lähinnä valistuneisiin arvauksiin. Esimerkiksi Daniel Juslenius arveli vuonna 1700 ilmestyneessä väitöskirjassaan, että Nooan pojanpoika Magog perusti Turun vedenpaisumuksen jälkeen. Uskoo ken tahtoo. Historiantutkija C. J. Gardbergin 1969 esittämän vakavammin otettavan hypoteesin mukaan kaupungin perustamista olisi edeltänyt pieni saksalainen siirtokunta Aurajoen varressa, tuomiokirkon tienoilla. Kirkkotutkijana meritoitunut arkeologi Markus Hiekkanen puolestaan esitti arkeologisten löytöjen pohjalta vuonna 2003, että Ruotsin kuningas, Turun piispa ja dominikaaniveljeskunta olisivat perustaneet kaupungin yhteistuumin 1280–1290-luvulla.

Tässä vaiheessa arkeologia astuu mukaan kuvaan. Turun 775-vuotisjuhlinnan yhteydessä 2004 heräsi laajempi mielenkiinto selvittää, kuinka vanha Turku oikeasti on. Kiinnostus johti vuosina 2005–2006 Varhainen Turku -tutkimushankkeeseen, jonka tulokset olivat kiistattomat: Tuomiokirkon ympärillä tehdyt kaivaukset osoittivat, että kaupunkimainen asutun on syntynyt sinne kerralla vuoden 1300 tienoilla. Aiemmin paikalla oli pelkkää peltoa, mistä todistivat pohjasavesta löytyneet kyntöjäljet.

Turun silloin vielä hirsinen tuomiokirkko vihittiin käyttöön vuonna 1300.
Kaupunki perustettiin ilmeisesti samoihin aikoihin. Kuva: Wikimedia Commons.

Ettei asia kuitenkaan olisi liian yksinkertainen, 2000-luvun kaivauksissa on löydetty 1200-luvulle ajoittuvia puurakenteita Vanhan Suurtorin ja Aboa Vetus & Ars Nova -museon väliseltä alueelta. Vanhin Turku ei siis ehkä olekaan tuomiokirkon, vaan Suurtorin ympärillä. Historiallisista lähteistä tiedetään myös, että dominikaanikonventti perustettiin jonnekin Turun tietämille vuonna 1249. Myöhemmin keskiajalla se sijaitsi kaupungin toisella laidalla tuomiokirkosta nähtynä, ja voi olla, että se sijaitsi siellä alusta asti. Niinpä viimeistä sanaa Turun varhaishistoriasta ei ole vielä sanottu, ja tutkittavaa riittää edelleen.

Turun kaupungin perustamisasiakirjaa ei ole säilynyt, mutta tutkimuksen valossa on uskottavinta olettaa, että kaupunki on perustettu vuosien 1280–1300 välillä. Ensimmäinen asiakirja, jossa Turun kaupunki mainitaan suoraan on vuodelta 1309. Samassa asiakirjassa on myös Turun vanhin sinetti. Turun kaupungin syntymäpäiviä on vietetty ensimmäisen kerran vuonna 1929, kun Turku silloisen tulkinnan mukaan täytti 700-vuotta. Ehkä luontevin alkupiste Turun historialle olisi kuitenkin tuomiokirkon vihkiminen käyttöön 18. kesäkuuta vuonna 1300 – tällä laskukaavalla Turku missasi oikeammat 700-vuotisjuhlansa vuonna 2000, mutta se voisi viettää 725-vuotisjuhlaansa kesällä 2025. Viettäköön Maaria 800-vuotisjuhlaa neljä vuotta myöhemmin.

Lähteet:


Gardberg, C. J. 1969. Den medeltida stadsplanen i Åbo. Åbo Stads Historiska Museum Årsskrift 1968–1969.

Harjula et al. (toim.) 2018: Koroinen. Suomen ensimmäinen kirkollinen keskus. Turun historiallinen arkisto 71. Turun Historiallinen Yhdistys, Turku.

Hiekkanen, Markus 2003. Turun kaupungin perustaminen. Tulkintayritys uusien arkeologisten tutkimusten perusteella. Kaupunkia pintaa syvemmältä. Arkeologisia näkökulmia Turun historiaan. Archaeologia Medii Aevi Finlandiae IX, 42–52. Toim. Liisa Seppänen. TS-yhtymä, Turku.

Oinonen, Markku et al. 2011: Turun kaupungistumisen alkuhetkien radiohiiliajoituksia bayesilaisella menetelmällä. SKAS 4/2011, 15–27.

Seppänen, Liisa 2019. Turun kaupungin perustaminen. Pitkin poikin Aurajokea. Arkeologisia tutkimuksia. Turun museokeskuksen raportteja 23, 81–94. Toim. Tanja Ratilainen & Riikka Mustonen. Turun museokeskus, Turku.

Söderström, Marita (toim.) 2010. Varhainen Turku. Turun museokeskuksen raportteja 22. Turun museokeskus, Turku.