sunnuntai 8. syyskuuta 2013

Suomen vanhin kirkko löytyi Kaarinasta

Pahoittelen etten päässyt välittämään tätä uutista tuoreeltaan, koska olen tämän viikon ollut Tšekissä arkeologikonferenssissa. Mutta nyt tämä puskaradion kautta levinnyt vaiettu salaisuus on julkista tietoa: Kaarinan Ravattulan Ristimäestä on löytynyt Suomen vanhin tunnettu kirkko 1100-luvulta. Pääsin viime viikolla käymään paikalla esitellessäni uusille opiskelijoille Aurajokirannan muinaisjäännöksiä.

Kirkonpohjaa suurinpiirtein itään. Kuva: I. Aalto.

Sensaatiomaiseen löytöön johtivat Turun yliopiston opetuskaivaukset, jotka käynnistyivät paikalla 2010 ja jossa allekirjoittanutkin tuolloin oli kaivamassa. Kohde on käynyt vain kaiken aikaa mielenkiintoisemmaksi: Ristimäeltä paljastui ensin kivikautinen asuinpaikka ja myöhäisrautakautinen ruumiskalmisto. Sitten kalmiston koko vain paisui entisestään, löytyi kiviperustainen kalmistoa kiertävä aita ja ajoittamaton rakennuksen kulma. Tämän vuoden kaivauksilla rakennuksesta ei ollut enää epäilystä, kirkkohan se on.

Kirkon runkohuoneen nurkka. Kuva: I. Aalto.

Kirkko on samansuuntainen kuin haudat, ja koostuu neliskulmaisesta runkohuoneesta ja pienemmästä kuorihuoneesta. Kuorissa alttarin paikka on säilynyt ihmeellisen hyvin: Kristuksen hautaa symboloivan kivetyn kuopan päällä on neljä kiveä, jotka ovat kannatelleet alttaria. Ylipäätään kirkon näkeminen paikan päällä oli mykistävä kokemus. Koko rakenne oli paljon selkeämpi kuin osasin odottaakaan.

Kristuksen hauta ja alttaria kannatelleet kivet. Kuva: I. Aalto.
Malliltaan kirkko muistuttaa mm. Södra Rådan tuhopoltettua puukirkkoa Ruotsissa, ja malli onkin lännestä peräisin. Ajoitusta täsmentävät 1100-luvun loppupuolen rahalöydöt, joita kirkosta oli viime kuulemalta yli 10 kappaletta. Näin vanha kirkkorakennus on sanalla sanoen sensaatio: kuten kaivausjohtaja Juha Ruohonen on mediassa todennut, on jotain tällaista tuloksetta etsitty Suomesta 150 vuoden ajan.

Osaltaan Ristimäen kirkko tarkentaa kristillistymisen kuvaa Aurajokilaaksossa ja koko Suomessa, koska se edeltää seurakuntien organisoitumista 1200-luvulla. Se antaa viitteitä myös siitä, miksi piispanistuin 1230-luvulla siirrettiin Nousiaisista Koroisiin, joka on Ristimäestä vain kivenheiton päässä alavirtaan.

Hienon kohteesta tekee myös se, että ajallinen perspektiivi jatkuu myös varhaisempaan menneisyyteen: samassa yhteydessä sijaitsee kaksi kuppikiveä (toinen löytyi vasta viime vuonna) ja (samoin viime vuonna löytynyt) viikinkiaikainen polttokenttäkalmisto. Kirkko ei siis ole noussut tyhjään, vaan se on jatkanut esikristillisen uskonnolisuuden perinteitä.

Joonas K. esittelee uusille arkeologian opiskelijoille Ristimäen kuppikiveä.
Bongaatko kupit? Kuva: I. Aalto.


Pakko sanoa, että olen pirunmoisen tyytyväinen kun olen päässyt kaivamaan noin ainutlaatuista kohdetta.

Uutisen voi lukea mm. Yleltä täältä ja videon katsoa MTV3:lta täältä. Youtubesta löytyy myös viime vuoden laserkeilaukseen perustuva kivijalan toisen puolen 3D-malli täältä.

1 kommentti:

  1. Mahtaa olla kaivajalla juhlapäivä, kun tuollaista löytyy! :)

    VastaaPoista