maanantai 21. maaliskuuta 2011

Aurorapäivät

Joskus tuntuu, että koko arkeologia on kuppikuntaisuudessaan menetetty tapaus. 4-5.3 Turussa järjestetyt arkeologian opiskelijoiden Aurorapäivät valoivat kuitenkin uskoa alan tulevaisuuteen. Opiskelijavetoisilla päivillä oli 16 tavattoman mielenkiintoista esitelmää, jotka käsittelivät aiheita Iin Haminan keskiaikaisten vainajien sukupuolidimorfologiasta Ryssänuuneihin ja Saarenmaan laivahautauksiin. Uskoisin, että tapahtuma hitsasi hyvällä tavalla yhteen oululaisia, helsinkiläisiä ja turkulaisia opiskelijoita. Arkeologian opiskelijoilla harvemmin on asiaa "vakavampiin" seminaareihin, vaikka potentiaalia löytyy varmasti yhtä paljon kuin vanhoilta patuiltakin.

Luennoin itsekin Aurorapäivillä yllättävästä aiheesta "Arkeologiset blogit - populaaria raapustelua?", ja olin ihan yllättynyt hyvästä vastaanotosta. Aihe oli ilmeisesti ajankohtainen, joten päätin tiivistää esitelmääni tännekin:

Arkeologisista blogeista - populaaria raapustelua?

Mikä on blogi? Tämän lukijalle se lienee lähes itsestään selvää, mutta blogilla tarkoitetaan nettipäiväkirjaa (väännös englannin sanasta weblog), 2000-luvulla suosituksi noussutta mediamuotoa, jossa kuka vain voi kirjoittaa mistä vain. Kaikkein suosituimmat blogit ovat muoti- ja lifestyleblogeja, mutta valtaosa lienee säännöllisen epäsäännöllisiä merkintöjä omasta elämästä ja ajatuksista. Blogit ovat sen verran uusi ilmiö, että ennusteita niiden kohtalosta riittää. Toiset ovat sitä mieltä, että blogit ovat vain ohimenevä villitys, mutta niitäkin löytyy, jotka uskovat blogien olevan aivan uudenlaisen viestinnän alkusoittoa, ja että niiden merkitys mediana on vain kasvamassa.

Blogit muodostavat mielenkiintoisen verkoston siinä mielessä, että bloggerit ovat usein tiiviisti yhteydessä toisiinsa, ja harrastavat blogien linkittämistä toisiinsa. Tämä hyödyttää sekä kirjoittajia että lukijoita, tuoden uusia vierailijoita kirjoittajien sivuille ja mahdollistaen lukijoille syvemmän, jopa wikipediamaisen tiedonhaun. Myös erilaiset yritykset ja poliittiset liikkeet ovat äkänneet ottaa bloggaamisen valttikorteikseen, joten miksei samaa voisi tapahtua arkeologiassa?

Tilastot ovat aina mukavia, joten otetaan silmäys niihin:
Suomen kattavimmalla blogilistalla (blogilista.fi) on 34 769 blogia (21.3.2011 klo. 21:24), ja hakusanalla "arkeologia" sivusto antaa 12 blogia, joista oikeasti arkeologiaa käsitteleviä on 4 - kaksi näistä on omiani. Onko tilanteessa kenties jokin epäkohta? Esimerkiksi vanhasta kunnon naapurimaastamme Ruotsista arkeologiblogeja löytyy helposti yli 20.

Miksi arkeoblogata?

Blogi on ilmainen media, jolla on periaatteessa mahdollista saavuttaa kaikki netinkäyttäjät. Blogit ovat myös kaikkein helpoin tiedonsaantiväylä tavalliselle ihmiselle: harva arkeologiasta kiinnostunut näkee niin paljon vaivaa, että lähtee kaivamaan yliopiston arkistojen kaivauskertomuksia tai ottaa itse yhteyttä arkeologeihin. Tästä syystä mielestäni blogikirjoittamiseen tulisi panostaa huomattavasti enemmän. Hakukoneilla on myös vaikea löytää arkeologiblogeja jos ei tarkalleen tiedä mitä etsii, joten ehdottaisin että koottaisiin sivusto, johon koottaisiin linkit kaikkiin suomenkielisiin arkeologiblogeihin, ja miksei viitattaisi myös ruotsalaisiin ja englanninkielisiinkin vastaaviin. Tämä palvelisi sekä arkeologian harrastajia että arkeologeja itseään, sillä tätä kautta olisi asiantuntijankin helpompi pysyä kärryillä mitä alalla tapahtuu.

Tietenkin täytyy muistaa, että tiedon julkisuudessakin piilee vaaransa. Pimeästä arkeologiasta ja piippariharrastajista on arkeologipiireissä kauhulla kuiskittu jo pidemmän aikaa, ja toissakesän Mankbyn tapaus osoittaa, ettei huoli ole aiheeton. Erityisesti ajankohtaisten kaivausblogien kautta on pelko, että ei-halutut henkilöt saavat tietää kohteesta ja tulevat luvatta tonkimaan. Tästä syystä jouduin syyskuussa jatkuvasti konsultoimaan kaivausjohtajaa, mitä tietoja uskallan blogissa julkaista. Kun huomasin jonkun löytäneen blogiini hakusanalla "metallinpaljastin", nousin varpailleni ja viittasin jatkossa laitteeseen sanalla "laite joka sanoo piip".

Arkeologisia blogeja on maailmalla onneksi enemmän kuin Suomessa, ja niistä on erotetavissa selvästi erilaisia ryhmiä. Kirkkaasti eniten on erilaisia uutisblogeja (kuten Archaeology in Europe), joissa päivitetään lyhyesti erilaisia arkeologisia uutisia. Toisen ryhmänsä muodostavat kaivauskertomukset, jotka kertovat yhdestä yksittäisestä projektista ja valaisevat sen etenemistä (mm. Seilin arkeologia ja Vrouw Maria veden alla). Kolmannen ryhmän muodostavat jotakin tiettyä teemaa tai arkeologisia teemoja ylipäätään käsittelevät blogit (esimerkiksi Bad Archaeology).

Lukeeko tätä kukaan?

Aina blogitekstiä kirjoittaessani joudun pohtimaan, kelle tätä oikein kirjoitan. Jos kohteenani olisi vain ammattimainen arkeologiyleisö, jäisi lukijakunta kovin pieneksi. Olenkin yrittänyt säilyttää "jokaiselle jotakin" -linjan, jossa tekstit ovat selkeitä tavalliselle lukijalle, mutta toivottavasti eivät liian itsestäänselviä ammattilaiselle. Ilokseni joku blogejani kuitenkin lukee: esimerkiksi tässä blogissa kuukausittainen kävijämäärä on puolisen tuhatta, ja syksyn opetuskaivausten aikaan päivittäin oli satoja lukukertoja. Vaikka valtaosa bloggaajista tilastojen perusteella kirjoittaa itselleen, saan olla tyytyväinen tasaisesta lukijakunnastani. Kiitos teille.

Blogspotilla on erinomainen ominaisuus tarkkailla blogin liikennettä ja ottaa muun muassa selvää, millä hakusanoilla blogiin löydetään. Pistänkin tähän loppuun pienen hakusanalistan, joka kertoo teidän kieroudestanne, rakkaat lukijat:

  • roomalaisen pronssi rahan puhdistus
  • kuvia tutankhamonista
  • metallinpaljastin muinaismuisto
  • keskiaikaiset luuesineet
  • wrov maria
  • 1700 luku dildo
  • kaarina arkeologia
  • kiinan muuri
  • 1300 luvun tuliaseet
  • arkeologia sade
  • mullan koostumus suomi
  • intiaaniveri
  • naisveistokset
  • laiva myytti -tajunnanvirta aavelaiva
Edit: Voisin vielä listata joitakin suomalaisia arkeoblogeja, joita tekstissä ei mainita. Jos tiedät lisää, kuulisin niistä mielelläni!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti