torstai 4. toukokuuta 2017

Erään kuppikallion löytö – tai sitten ei

En mahda sille mitään, mutta aina vanhoilla kulttuurialueilla liikkuessani koluan läpi kaikki kivet ja kalliot. Niistä voi nimittäin löytyä historiallisia kalliohakkauksia tai rautakautisia niin sanottuja uhrikuppeja.

Eräänä aurinkoisena maaliskuun sunnuntaina olin iltakävelyllä Turun Niuskalassa, missä olleesta tilasta on vanhin maininta jo vuodelta 1442. Niuskala on lähellä Halistenkoskea, ja tältä alueelta tunnetaan poikkeuksellisen paljon kuppikiviä. Ne liittyvät siellä rautakautiseen asutukseen, ja Turun ympäristön vanhojen kylien juuret ovat usein rautakaudessa. Niuskalasta vanhimmat merkit asutuksesta ovat jo kivikauden lopulta, noin 4 000 vuoden takaa.

Niuskalan vanhaa tonttia. Kuva: Ilari Aalto.

Laskevan auringon viisto valo loi täydelliset olosuhteet muinaisten merkkien etsimiseen, joten en voinut vastustaa kiusausta. Eipä aikaakaan kun huomasin kallion korkeimmalla kohdalla pyöreän kuopan. Ja toisen ja kolmannen.

Kuppimainen kuoppa kalliossa. Kuva: Ilari Aalto.

Katselin kuoppia hyvän tovin. Ne näkyivät hyvin, mutta ne olivat kovin hajallaan uhrikupeiksi. Varsinais-Suomen alueella kupit ovat usein kahdessa selvässä rivissä tai ainakin lähellä toisiaan, mutta näillä kuopilla oli väliä ainakin puoli metriä. Joka tapauksessa tein niistä kävelyltä palattuani ilmoituksen Turun maakuntamuseon arkeologeille.

Kuppimaiset syvennykset korostettuna kalliossa. Kuva: Ilari Aalto

Tarinan loppu on hyvä osoitus siitä, ettei muinaisjäännösten tunnistaminen ole aina helppoa. Kolmen arkeologin piti kahteen eri otteeseen käydä katsomassa paikkaa ennen kuin varmistui, että syvennykset kalliossa ovat todennäköisesti luonnonmuovaamia. Hyvä yritys kuitenkin! Suosittelen silti luonnossa liikkuessa silmäilemään kiviä ja kallioita, joskus voi löytyä ihmistenkin tekemiä jälkiä.

4 kommenttia:

  1. Moi! (Ja kiitos mielenkiintoisesta blogistasi!)

    Meinasin pistää mailia, mutta menköön näin:

    Törmäsin tällaiseen: http://www.ultra-lehti.com/kirjat/arv-megaliitti.html

    En ole lukenut tuota teosta toistaiseksi, mutta tuon jutun lukeminen herätti halun kysyä Sinulta mielipidettä kirjan aiheena olevaan asiaan.

    Mitä mieltä asiaa ehkä tuntevana olet noista "megaliittikivistä" ja niiden tutkimuksesta? Minun mielestäni noista ja muista vanhimpaan muinaishistoriaan ehkä liittyvistä löydöksistä esitetään toisinaan suorastaan hätkähdyttävän pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Esimerkiksi että tietty kohde olisi aikanaan ollut jonkinlainen palvontapaikka, jne... Ovatko käyttötarkoitukseltaan epäselvät kohteet aina oletusarvoisesti uskonnollisia palvontapaikkoja, niin kuin näkyy olevan? :-)

    Voisitko hieman avata kyseisten kohteiden tutkimusta ja sitä, miten näihin johtopäätöksin päädytään? Joku ihan lyhyt selonteko tai linkki otetaan kiitollisena vastaan.


    t: MRantala

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei! Kiitos kysymyksestä. Megaliitit eli suurista kivistä pystytetyt monumentit eivät ole Suomessa ammattilaisten tunnistama muinaisjäännöstyyppi. Etelä-Ruotsissa on kivikautisia megaliittihautoja, mutta rakennusperinne ei ole yltänyt Suomen alueelle. Jukkiksen esittelemät megaliitit ovat kiinnostavia luonnonmuodostelmia, jotka ovat sinänsä voineet olla erikoisuutensa takia pyhiä kiviä.

      Arkeologit ovat yleensä varovaisia johtopäätöksissä muinaisjäännösten käyttötarkoituksista. On kuitenkin jonkinsorttinen ammattikunnan sisäinen vitsi, että kun jonkin asian käyttötarkoitusta ei tiedetä, sen on oltava uskonnollinen. ;-)

      Poista
  2. Hei! Kirjassasi mainitun kaltainen käräjäkivirinki löytyy myös kainuusta. Paikallisten kesken tunnetaan nimi käräjäkivet ja siinä käsityksessä ollaan että käräjiä siellä on käyty. Ehkei tuo kirjassa mainittu olekaan ainoa säilynyt rinki...?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei! Kiitos kommentistasi. Olet aivan oikeassa, että Euran Käräjämäki ei varmasti ole ainoa käräjäkivirinki. Käräjäkivinä pidettyjä kivikehiä löytyy Satakunnastakin Kokemäeltä ja Ulvilasta, mutta ne ovat aika epävarmoja. Mainitsemasi Kainuun käräjäkivet eivät ole minulle entuudestaan tuttuja, mutta täytyy perehtyä aiheeseen!

      Poista