lauantai 23. heinäkuuta 2016

Mistä aikakausien nimet tulevat? Osa 2: Pronssikausi

Suomen pronssikausi on huonoiten tunnettu esihistorian jaksomme. Suomen rannikko on väärällään pronssikautisia hautaröykkiöitä, mutta tälle ajalle ajoittuvia asuinpaikkoja tunnetaan vain kourallinen. Suomen pronssikautta leimaa kuitenkin selvä jako kahteen kulttuuripiiriin: Suomen rannikkoa ja sisämaata on pidetty omina kulttuurialueinaan, joilla on myös erilainen kronologia.

Rannikolla oli tiiviit yhteydet meren yli Skandinaviaan, mistä imettiin vaikutteita, kuten polttohautaus röykkiöihin ja siihen liittyvä aurinkokultti. Tätä kautta Suomeen saapui myös suuri osa pronssiesineistä. Sisämaassa jatkettiin pitkälti kivikautista elämänmuotoa, mutta sieltä oli yhteydet nykyisen Venäjän alueella vaikuttaneisiin pronssikulttuureihin, kuten Seiman kulttuuriin.

Pronssikauden ja varhaisen rautakauden
esineitä Romaniasta. Tismalleen samoja
esinetyyppejä on löytynyt Suomestakin.
Wikimedia Commons.

Tavallaan koko käsite "pronssikausi" on Suomen osalta vähän hassu: tältä tuhannen vuoden ajanjaksolta tunnetaan vain vajaat 200 pronssiesinettä, eivätkä ne selvästi olleet erityisen yleisiä. Voiko niiden silti ajatella määrittäneen pronssikauden ihmisten elämää? Pienestä määrästä huolimatta pronssiesineitä valmistettiin Suomenkin alueella, mistä todistavat täältä löytyneet valinmuotit.

Pronssikauden periodijako on ruotsalaisen
Oscar Monteliuksen työtä. Wikimedia Commons.

Kivikauden kohdalla keramiikkatyypit antavat raamit aikakausijaolle, mutta pronssikaudella niistä on selvästi vähemmän apua. Pronssikauden vallitseva keramiikka oli nimittäin tekstiilipainanteista keramiikkaa, jota valmistettiin koko ajanjakson ajan. Sisämaan pronssikautta leimaa neoliittinen asbestikeramiikka, joka säilyi käytössä 3600–800 eaa. Astiatyypit eivät siis ole erityisen otollinen tapa jaotella aikakautta pienempiin jaksoihin. Rannikon pronssikauden kohdalla onkin otettu avuksi Oscar Monteliuksen Etelä-Skandinavian pronssiesineisiin perustuva kronologia. Se näyttää tältä:

Vanhempi pronssikausi
I 1700–1500 eaa.
II 1500–1300 eaa.
III 1300–1100 eaa.

Nuorempi pronssikausi
IV 1100–900 eaa.
V 900–700 eaa.
VI 700–500 eaa.

Pronssikauden sisäiselle jaottelulle ei siis ole lähdetty keksimään fantastisia nimiä löytöpaikkojen, esinetyyppien tai kaukaisten historiallisten tapahtumien mukaan. Nimeäminen on kuvian tieteellistä, mutta ei ainakaan herätä virheellisiä mielleyhtymiä tai suuria tunteita. Oma kysymyksensä sitten on, missä pronssikausi päättyy ja rautakausi alkaa. Pronssikautta ja varhaista rautakautta onkin tapana kutsua yhdessä varhaismetallikaudeksi.

Lukemistoa:

  • Mika Lavento 2015: Pronssi- ja varhaismetallikausi. Teoksessa Muinaisuutemme jäljet. Suomen esi- ja varhaishistoria kivikaudelta keskiajalle. Gaudeamus: s. 123–212.
  • Visa Immonen 2008: Arkeologisen tutkimuksen historia Suomessa. Teoksessa Johdatus arkeologiaan. Gaudeamus: s. 97–108.
  • Kansallismuseo: Pronssikausi
Osa 1: Kivikausi
Osa 3: Rautakausi

5 kommenttia:

  1. Hyviä kysymyksiä. Pohjoismaiden arkeologiaan & muinaishistoriaan perehtymättömänä näkisin kronologisen terminologian noudattavan muun Euroopan ja siten myös Lähi-idän arkeologista jaksotussysteemiä, jossa luodaan konventionaaliset raamit. Esim. Lähi-idässä pronssikausi alkaa juuri siitä, milloin pronssi keksittiin ja sitä alettiin käyttämään, on sen päättyminen sitten oikeastaan puhtaasti sovittu juttu, mutta sillä tavalla selkeä koska pronssikauden ja rautakauden ( n. 1200 eaa) erottaa poliittisen kartan kokonaisvaltainen muutos. Rautaa kuitenkin käytettiin jo pronssikaudella ja pronssin käyttö jatkui yleisenä myös rautakaudella, eli tälläkin alueella nimitykset ovat oikeastaan konventioita. Kun kirjalliset lähteet pitkälti puuttuvat Suomen esihistoriasta, on varmaankin ajateltu, että muilla alueilla käytetyt jaksotukset ovat hyviä. Näissä tapauksissa täytyy kuitenkin muistaa, että Euroopan reuna-alueilla kivikautta elettiin vielä pitkään sen jälkeen kun muualla pronssikausi oli ikäänkuin alkanut ja Suomen pronssiaikana muualla elettiin sitten jo rautakautta. Näissä on toisinaan menty iloisesti sekaisin :).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentista! Kysymys esihistorian jaksotteluista on tietysti ennen kaikkea oppihistoriallinen. Tavallaan Pohjoismaiden ja Suomen aikakausien voi ajatella olevan johdettuja Lähi-idästä, missä jaottelun keskeiset innovaatiot on tehty. Toki Suomen kannalta juuri Skandinavian ja Euroopan pronssi- ja rautakautiset kulttuurit ovat maantieteellisistä ja kontaktisyistä tärkein vertailukohde. Tekee ihan hyvää muistaa, että eri alueilla on voitu elää "eri aikakausia" samanaikaisesti. Jos aikakausi määritellään teknologisesti, niin päällekkäisyyksiltä ei voi välttyä.

      Poista
  2. Kun on kysymys suomen pronssikauden esineistä,olen löytänyt 1965 vuonna pronssisen
    Keihäänkärjen kuivatun järven
    Pohjasta jalasjärveltä, luopajärvi niminen järvi kuivattiin viljelysmaaksi noin
    400hehtaaria, keihäänkärki oli
    27senttiä pitkä ja ehjä, esine löytyi noin 50senttiä syvältä
    Pohjamudasta ojankaivuun yhteydessä, Esine on toimitettu
    Kansallismuseoon,ARKEOLOGI KAARLO
    KATISKOSKEN TOIMESTA (MÄNNIKKÖ KALEVI LUOPAJÄRVI. )

    VastaaPoista
  3. PUH=0443599028 MÄNNIKKÖ KALEVI

    VastaaPoista
  4. PUH=0443599028 MÄNNIKKÖ KALEVI

    VastaaPoista