keskiviikko 20. toukokuuta 2015

Kenen sormi jäi kellariin?

Huom! Tämä bloggaus sisältää kuvia ihmisluista.

Viime kesänä aivan Aboa Vetus & Ars Nova -museon suuren kivitalon kaivausten loppumetreillä löytyi jotakin täysin odottamatonta. Kellarin seinustan keittiöjätteellä täyttyneen lattiakourun vierestä löytyi kaksi sormiluuta, jotka pistivät heti kaivaessa silmään. Ne ovat peräisin ihmissormesta.

Aboa Vetus & Ars Nova -museon alueelta ei aiemmin ole löydetty käyttökontekstista ihmisluita, täyttömaasta näitä on pari. Koska sormi löytyi kellarin lattialta, se on päätynyt sinne kun rakennus on vielä ollut käytössä, siis 1500-luvulla. Koska sormiluut löytyivät yhdessä, sormessa on täytynyt olla kudosta tallella sen päätyessä kellariin. Mutta miksi se oli siellä?

Tänne joku jätti sormensa, kuvan perällä näkyvän lattiakourun viereen.
Ilari Aalto.

Viimekesäisten kaivausten perusteella näyttää siltä, että kellarissa oli 1500-luvulla keittiö. Uuni, keittiöjäte ja ruoanvalmistuastiat puhuvat selkeää tarinaansa. Tätä vasten tuntuu houkuttavalta ajatella, että sormi olisi katkennut vaikka lihaa leikatessa, kun veitsi on heilahtanut ohi kohteestaan. Sormessa ei kuitenkaan ole mitään leikkuujälkeä, vaan se on irronnut siististi rystysen kohdalta.

Siinä se on. Kaksi sormiluuta Homo sapiens -lajin edustalta. Ilari Aalto.
Sormiluut allekirjoittaneen kädellä. Sormi voi olla kummasta vain kädestä,
ja se on jokin pitkistä sormista. Ilari Aalto.

Sormi pistää kyllä mielikuvituksen liikkeelle. On eri asia käsitellä monta kiloa eläinluita kuin ihmistä. Sormi on joskus kuulunut ihmisyksilölle, joka on elänyt, kokenut – ja menettänyt sormensa. Ihmisen sormiluista (falangeista) on ikävä kyllä mahdotonta sanoa, mistä sormesta tai edes kummasta kädestä ne ovat. Sormi vaikuttaa aika jykevältä ja voisi kuulua miehelle, mutta tätäkään ei voi sanoa varmaksi. Kiusallisesti jää täysin auki, kenelle sormi on kuulunut.

Onko sormi revitty irti mafiahenkisenä kostona? Vai olisiko suuri kivitalo keittiöineen ollut majatalo, jossa juopunut riita on päättynyt sormen puremiseen irti? Sormen löytöpaikka lähellä kellarin jätekourua ei kieli suuresta kunnioituksesta sen sijoituspaikan suhteen. Ei kuitenkaan pidä sulkea pois vaihtoehtoa, että se olisi päätynyt kellariin maagisessa tarkoituksessa.

Keskiajalla ja uuden ajan alussa etenkin hirtettyjen rikollisten ruumiinosia on varastettu lääkkeeksi ja talismaaneiksi. Esimerkiksi Saksassa pyöveleillä oli lupa kerätä hirtetyn ruumiista käyttökelpoiset osat. Osittain tämä ajatus kumpusi kristillisestä pyhimyskultista, joka pyöri pyhimysten luiden ympärillä. Onko sormi siis kaapattu Kerttulinmäen hirttopaikalta? Vai onko Paraisten kirkkoherra Elias Esping kätkenyt 1500-luvulla taloonsa katolisen reliikin? Emme varmaan koskaan saa tietää.

Piispa Henrikin ihmeitätekevä sormi kuvattuna piispan sarkofagiin
Nousiaisten kirkossa. 1420-luvulta. Wikimedia Commons.
Aboa Vetuksen viime vuoden kaivaukseen (ja sormilöytöön) voi tutustua kaivausraportin avulla täällä.

8 kommenttia:

  1. BTW, sormissa ei ole "nikamia". Niitä on vain selkärangassa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heh, aivan oikein. Täytyy selvästi harjoitella vielä suomenkielistä luusanastoa. Tämä on nyt korjattu tekstiin.

      Poista
  2. Vieno ehdotus: blogin leiskan muuttaminen parantaisi luettavuutta. Läpinäkyvä "kalvo" ja alla rullaava tausta tekevät tästä ainakin minun silmääni aika levottoman. Readabilityllä (ja varmaan monella muullakin apuvälineellä korjaantuu, mutta vaatii aina vähän naksuttelua.

    Kiinnostavaa asiaa!

    VastaaPoista
  3. Mielenkiintoinen tarina kyllä mutta silmät meinasi itsellänikin mennä kieroon kun tuo tausta hämää tuolla tekstin alla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommenteista. Kieltämättä sekava tausta on nyt korvattu tasavärillä. Toivottavasti silmät pysyvät paremmin mukana. :)

      Poista
  4. Löytyisikö sormesta DNA:ta? Voitaisiin ehkä selvittää, onko sormi kirkkoherran sukuun kuuluvalta. Jälkeläisiä löytyy Suomesta suurin joukoin. Itsekin olen Elias Espingin jälkeläinen isäni molempien vanhempien puolelta.
    Kiitos mielenkiintoisesta blogistasi.
    Matti Vartia
    040-5588201

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. DNA:ta voisi saada parhaiten pitkistä käsien ja jalkojen luista. Huomioiden suomalaisen maaperän, sormiluissa tuskin on DNA:ta jäljellä. DNA:n eristäminen vanhoista luista on joka tapauksessa aika kallista, koska se vaatii erikoisosaamista. Suomessa tai edes Ruotsissa ei ole yhtään muinais-DNA-laboratoriota; lähin löytyy Tanskasta.

      Poista
    2. Hei Matti, kiehtovaa kuulla Eliaksen jälkeläisestä! Kuten Tero toteaa, DNA:n eristäminen sormiluista on haastavaa. Koska kellarin kalkkipitoisessa maaperässä on erilaiset säilymisolosuhteet kuin Suomessa keskimäärin, voisi DNA:ta ollakin säilyneenä. Sen eristäminen vaatisi kuitenkin luiden vahingoittamista, mihin en halua lähteä. Lisäksi luut ovat kontaminoituneet modernissa kosketuksessa ja muinais-DNA:n erottaminen nykyisestä voi olla vaikeaa.

      Esinetypologisten ajoitusten perusteella sormi saattaa muuten ajoittua jo ajalle ennen Espingiä.

      Poista