Peltokävelyllä

Kevät on mukavaa aikaa muun muassa sen takia, että kynnetyille pelloille pääsee kurkistamaan menneisyyteen. Pellot ovat useimmiten täynnä tavaraa, joka on peräisin pelloille levitetyltä tunkiomaalta, mutta myös kyntämisen hajottamista vanhemman asutuksen jäänteistä. Peltokävely on järjestelmällisesti suoritettuna ihan pätevä arkeologinen prospektointimenetelmä, mutta on se käy myös hyödyllisestä ajanvietteestä. Minun puolestani löydöt saavat jäädä pellolle, on turha ryöstää kulttuurimaisemaa sen jäljistä. Alla pari makupalaa Metsäkylän pelloilta Turusta Kuninkojan tienoilta:

Pullonkauloja, liitupiipunvarsia ja punasavea. I.A.

Rauta- ja masuunikuonaa. I.A.

Pellon yhdestä päästä tuli niin paljon rautakuonaa ja lasimaista vihreää masuunikuonaa, että paikalla lienee ollut teollisessa mittakaavassa raudantyöstöä. Mutta koskakohan? Pelloilta nousi myös pari piikiveä, paljon posliinia ja ilahduttava määrä liitupiipun varsia, mutta vain yksi piipunkopan katkelma 1800-luvun puolelta.

Samalla kävelyretkellä tuli käytyä myös Länsikeskuksen eteläpuolella, missä on mielenkiintoista vanhan Suikkilan säilynyttä maisemaa. Syksyllä kaupungin on tarkoitus rakentaa paikalle kerrostaloja. Paikalla on kylämäki, joka on täynnä talonpohjia ja talousjätettä, siis arkeologisia aarteita. Talot lienee hylätty joskus 1970-luvulla, ja luonto on vallannut ne äkkiä takaisin. Paikalla ei näy 1700-luvun lopun Kuninkaan kartastossa rakennuksia, mutta koska vieressä on ainakin 1400-luvulta asti ollut Suikkilan kartanotila, voi paikalla olla pitkät juuret.

Rakennuksen kivijalkaa Suikkilassa. I.A.

Peltoa ja autioitunutta kyläkumparetta Suikkilassa. I.A.

Rakennuksen kivijalkaa Suikkilassa. I.A.

Kävimme myös käyskentelemässä kartanontakaisessa rinteessä, mistä kappas vain löytyi kaksi valtavaa neliskulmaista rakennuksen kivijalkaa. Nämäkään rakennukset eivät näy Kuninkaan kartastossa eivätkä myöhemmissäkään kartoissa, eli ne taitavat olla aika vanhoja. Alla kuva toisesta kivijalasta.

Suurikokoinen kivijalka Suikkilan kartanon mailla. I.A.

Toisen kivijalan vierestä löytyi tuulenkaadosta hauska, joskaan ei varmaan kovin vanha lusikka.

Lusikka. I.A.

Löytyihän sitä tietysti muitakin kevään merkkejä kuin muinaisjäännöksiä!

Kevät on täällä! I.A.