Oppikirja 5: Oliko Suomessa viikinkejä?

Työryhmän kanssa kirjoittamani Suomen esi- ja varhaishistoriaa käsittelevä lukion historian oppikirja Areena 5 oli käsikirjoituksen osalta jo valmis, kun kustantaja perui sen julkaisemisen. Kirja olisi tarjonnut oppikirjoista ajantasaisimman katsauksen Suomen vanhimpaan historiaan ja sen monitieteiseen tutkimukseen. Koska olisi kurjaa jättää hyvä aineisto pöytälaatikkoon, julkaisen kirjoittamani esihistoriaa ja keskiaikaa käsittelevät osuudet Mullan alta -blogissa vapaasti luettaviksi. Tekstit löytyvät tunnisteella #opetusmateriaali, ja tekijä (Ilari Aalto) mainiten niitä saa käyttää vapaasti opetuskäyttöön.

Osa 5. Näkökulma: Oliko Suomessa viikinkejä?

Sanalla ”viikinki” viitataan yleensä viikinkiajan (800–1050) Skandinavian asukkaisiin, vaikka aikalaisille sana tarkoitti merirosvoa. Norjasta, Tanskasta ja Ruotsista lähtöisin olleet viikingit kävivät kauppaa, ryöstelivät ja valloittivat alueita Lähi-idästä Pohjois-Amerikkaan. Skandinaavisen kulttuurin voimakkaan leviämisen taustalla oli huippuunsa kehitetty kevyt ja nopea pitkälaiva, siis pitkän mallinen, sekä airoilla että purjeella liikkunut alus, jota skandinaavit osasivat käyttää tehokkaasti. Pitkälaiva oli nimensä mukaisesti pitkä, mutta ei uinut kovin syvällä. Siksi se oli myös helppo kantaa vesistöjä erottaneiden maakannasten yli.

Turun saaristossa Hiittisissä on viikinkien käyttämä kauppa- ja satamapaikka. Hiittisissä on kivinen metsikkö, josta on löytynyt rautakautisia koruja ja aseita, mutta ei merkkejä haudoista. Arkeologit ovat arvelleet, että kyseessä on hiisi, muinaisuskon uhripaikka, joka olisi antanut nimensä Hiittisille. Kuva: Sari Mäntylä/Museovirasto, CC BY 4.0.

Viikinkiajan skandinaavit valloittivat Englannin ja perustivat valtakuntia Ranskaan, Irlantiin ja Venäjälle. Viikinkien idäntie kulki Ahvenanmaan kautta Turun saariston halki ja Suomen etelärannikkoa pitkin Venäjälle ja Venäjän jokia pitkin Mustallemerelle. On siis väistämätöntä, että Suomen alueen asukkaat olivat kosketuksissa viikinkiajan skandinaavien kanssa. Turun saaristosta Hiittisistä on löytynyt Kyrksundet-niminen satamapaikka, josta on löytynyt tältä ajalta skandinaavisia esineitä ja merkkejä käsitöistä. Hiittinen on siis ollut idäntien pysähdyspaikka, mutta skandinaavit ja mantereen asukkaat ovat todennäköisesti käyneet siellä myös kauppaa.

Ruotsin Gästriklandissa oleva riimukivi Gs13, joka kertoo Egilistä, joka sai surmansa rystöretkellä "Tavastlandissa" eli Hämeessä tai mahdollisesti Suomen etelärannikolla. Kuva: Riksantikvarieämbetet/CC BY-NC 3.0.

Toisinaan skandinaavien ja Suomen asukkaat kohtasivat toisensa väkivaltaisesti. Keskiajalla kirjoitetuissa, mutta viikinkiajasta kertovissa saagoissa mainitaan viikinkien Suomeen ja Hämeeseen tekemiä ryöstöretkiä, ja Ruotsissa onpystytetty muutamia riimukiviä Suomessa kuolleen henkilön muistolle. Lyhyistä riimuteksteistä on vaikea päätellä, mihin alueisiin sellaiset nimet kuin Finland tai Tavastland tarkkaan viittaavat, mutta oletettavasti ne tarkoittavat Suomen rannikkoa. Viikinkien ryöstöretket keskittyivät kuitenkin enemmän Itämeren etelärannikolle ja Englantiin, missä heikosti vartioitujen luostareiden arvoesineet olivat varmempi saalis kuin Suomen sisämaahan johtavien jokien varsilta saadut orjat ja turkikset.

Suomesta on löytynyt yli 200 viikinkiaikaista miekkaa, useimmat niistä haudoista. Monessa miekassa on säilään upotettua kirjoitusta, jonka perusteella säiliä on tuotu Saksan tai Ranskan alueelta. Miekkojen muotokieli on samanlaista kuin skandinaavisissa miekoissa, mutta ainakin osa miekoista on taottu Suomessa. Kuva: Museovirasto, CC BY 4.0. 

Skandinavian ja Suomen yhteydet näkyvät siinä, että Suomessa valmistettiin ja käytettiin hyvin samanlaisia aseita kuin muualla Pohjolassa, ja suomalaisissa korutyypeissä oli paljon yhteistä Skandinavian korujen kanssa. Silti suomalaisten pukeutuminen poikkesi selvästi skandinaavisesta. Manner-Suomeen ei myöskään pystytetty skandinaavistyyppisiä hautakumpuja, suuria juhlasaleja tai riimukiviä. Suomesta on löytynyt ainoastaan yksi varma riimukiven katkelma, mutta sekin on luultavasti kulkeutunut laivan painolastin mukana.

Ahvenanmaalta tunnetaan sekä hautakumpuja että skandinaavistyyppisen hallitalon jäänteet, mutta sielläkin asutuksessa oli myös mannersuomalaisia piirteitä. Toisaalta esimerkiksi viikinkikaupunki Birkasta Ruotsista on löytynyt suomalais- ja virolaistyyppisiä koruja ja saviastioiden palasia. Itämeren rannoilla ihmiset, ideat ja vaikutteet ovatkin kulkeneet moneen suuntaan. Suomen asukkaat eivät siis olleet suoranaisesti viikinkejä, mutta heillä oli tiiviit yhteydet Skandinaviaan, ja hekin saattoivat lähteä laivoilla ryöstöretkille.

Oppikirjan näkökulmatekstit ovat lyhyempiä tekstejä, joiden ei ole tarkoitus olla kattavia kokonaisesityksiä, vaan ne tarkentavat jotakin varsinaisen luvun teemaa.