Kuudes päivä

Aamu oli tänään hyytävän kylmä, joten oli pakko kaivaa rivakasti ettei päässyt palelemaan. Tauolla osasi sitten olla kiitollinen siitä että työmaakoppimme sai lämmitettyä.

Lastan heiluessa alkoi　tänään ilmestyä aivan uuden löytöryhmän esineitä, iskoksia. Iskokset ovat lyömällä työstettyjä kivisäleitä, jotka ovat yleensä kvartsia mutta voivat toki olla muutakin kivilajia. Näitä sitten alkoi löytyä hyvin eri kokoisia ja laatuisia. Päästyämme syvempiin kerroksiin alkoi myös palaneiden savikappaleiden koko huomattavasti kasvaa, ja joissakin on nähtävissä painaumia, kenties seinärakenteesta. Osa niistä näytti suorastaan epäilyttävästi punasavikeramiikalta.

Koeoja 1 saatiin kaivettua dokumentointitaso kolmoselle, ja tässä vaiheessa kuopassa ollaan monin paikoin jo puhtaalla hiekkamaalla. Omasta kaivuukohdastani paljastui pikkukivien suoranaisen invaasion jälkeen noensekaista maata, eli maanäytteiden suhteen tilanne on hyvä. En usko kuitenkaan että jatkamme kaivantoa enää kovin paljon syvemmälle. Koeoja 2+3:n tilannetta en niinkään ehtinyt seurata, mutta ilmeisesti sieltäkin nousee palanutta savea ja hiiltä. Haudoiksi arvellut kaivannot erottuvat selvästi, mutta koeoja läpäisee ne vain hyvin pieneltä osalta, eli löytöjä voi olla vaikea tehdä ellei kaivantoa laajenneta.

Yhä vain vanhenee
Kaivausjohtaja Juha oli vastahakoinen puhumaan kohteen iänmäärityksestä tämänpäiväisten löytöjen jälkeen, mutta ilmeisesti nyt liikutaan ei sittenkään pronssikaudessa, vaan aivan kivikauden loppupuolella vaikuttaneessa Kiukaisten kulttuurissa. Viime torstaina löytynyt tekstiilikeramiikan pala on tasaisuutensa perusteella pohjapala Kiukaisten tyypin tekstiilikeramiikasta, johon tekstiilikuvio on pohjaan painettu joko tietoisesti tai se on syntynyt astioita kankaan päällä kuivatessa. Lisäksi sekä palanut savi että paalunsijat sopivat kaivauksen johtoportaan mielestä kuvaan Kiukaisten kulttuurista.

Kaivauksella kävi tänään myös vieraita, eikä ihme, sillä sää oli aivan poikkeuksellinen – kertaakaan ei satanut. Aamulla arkeologian lehtori Kristiina kävi valamassa meihin uskoa suklaan muodossa, ja iltapäivällä kiinnostunut paikallinen rouva kävi ihmettelemässä puuhiamme. Minusta on erittäin hyvä että paikalliset käyvät kaivausten kautta tutustumassa oman seutunsa menneisyyteen, mutta juttu toimii myös toisin päin: usein paikallisilla saattaa olla muistitietoa, joka arkeologille avaa kohteesta uusia näkökulmia.

Tämän päivän polttava puheenaihe oli tehokkuus. Tehokas kaivaja kaivaa kuulemma päivässä 5-6 neliömetriä 5cm kerroksia. Parhaat suoritukset tuntuvat pyörivän 2-3 ruudussa, joten petraamista tarvitaan vielä... etenkin, kun kaivausjohtaja kannustaa meitä lupailemalla tehottomuudesta pitkiä miinuksia arvosanoihimme.

Seuraava kaivauspäivä
Edellinen kaivauspäivä