Lauantai 7.7.2012
Viimeinen kaivauspäivämme sujui yllättävänkin mutkattomasti. Siinä missä viime vuonna ahkeroimme ylityötunteja keskiyöhön aski saadaksemme kuopat kaivettua pohjaan, saimme tänään lopetettua jo kuudelta. Kolme kaivantoamme oli kaivettu jo lähes puhtaaseen pohjamaahan, joten päätimme avata vielä yhden kuopan alueella olevan kolmannen kumpareen kohdalle. Oletimme sen olevan kolmas spitaalisten talon liesi. Kaivannosta paljastui runsaasti tiilimurskaa ja kivijalka, jotka vaikuttivat lupaavilta. Kuoppa oli kuitenkin liian pieni että rakenteesta voisi sanoa mitään varmaa. Turhaa sen kaivaminen ei kuitenkaan ollut, saimmehan sentään tietää että kumpareessa todella on jotain.
Kruunupyyssä vietettiin tänään Krombi-päivää, ja kahvitauolla saimme lahjaksi päivillä myytyjä "Korpholmenin sekoitus" -karkkipusseja. Mahtavan kekseliäissä minigrip-pusseissa oli kaivauksen hienoimmat löydöt: sokerista, marsipaanista ja karkkimassasta tehtyä ikkunalasia, ruostuneita nauloja ja liitupiipun pesä ynnä muita murusia. Hyviä olivat!
Kaivausten aikana ei samassa määrin kuin viime vuonna tullut ajatelleeksi paikkaa itseään. Viime kesänä jatkuvasti oli ajatellut spitaalisia ja spitaalisten suljettua elämää aitansa takana, mutta näissä kaivauksissa ajatukset keskittyivät vain tekniseen työskentelyyn. Vasta kun kuopat oli täytetty ja jäin yksin katselemaan kaivausaluetta, jossa viikon tallaamisen jälkeen spitaalisten talon jäännökset olivat selvästi esillä, palasivat mieleen ne elämänkohtalot jotka juuri sillä paikalla oli vuosisatoja sitten koettu. Jotkut hospitaaliin suljetuista kuolivat varsin pian tultuaan, toiset taas sinnittelivät toistakymmentä vuotta. Yhtä kaikki Korpholmenille tultiin kuitenkin vailla toivoa paluusta. Näissä oloissa oli vain tehtävä elämästään niin miellyttävää kuin mahdollista. Lähdin alueelta pois hiljaisena.
Tässä taas ja viimeisen kerran tältä kaivaukselta päivän videobloggaus. Tack och hej!
Moikka.
VastaaPoistaTiedätkö yhtään enempää tuosta korpholm paikasta.. ?
Hei!
PoistaTiedänpä hyvinkin oltuani siellä kahtena kesänä kaivamassa. Tästä blogista löytyy varmaan yllin kyllin tietoa, mutta kyseessä on siis vuonna 1631 perustettu spitaalihospitaali Kruunupyyn kunnassa. 1700-luvulla spitaalisten vähetessä hospitaaliin alettiin ottaa mielisairaita, ja 1800-luvulla paikalla oli jopa sukupuolitautiparantola. Hospitaalitoiminta lakkasi 1841, minkä jälkeen paikka autioitui.
Spitaaliset asuivat aidatun alueen sisällä, missä heillä oli oma tupansa ja saunansa. Aidassa oli kiinni puinen kirkko, ja aidan ulkopuolella oli muita huoltorakennuksia, sekä hautausmaa. Kruunupyyn kotiseutuyhdistys on rakentanut kirkon ja osan aitaa uudestaan. Suosittelen käymään paikanpäällä, Korpholmenilla on omanlaisensa tunnelma.
Lisätietoa kohteesta ja pdf-muotoiset kaivauskertomukset löytyvät Kronoby Hembygdsföreningenin sivuilta täältä (ruotsiksi).
Sen verran vielä, että lisäsin oikeassa palkissa olevaan tunnisteluetteloon tunnisteen Korpholmen, jolla löytyvät kaikki blogissa aiheesta kirjoitetut tekstit.
Poista