Totuus! Valtakunta totuudesta!

Kyllä, ei, ehkä? Samalla kun nykyihmisten ja huomattavasti ennen näiden Eurooppaan tuloa kadonneiden neandertalilaisten välinen kanssakäyminen alkaa näyttää epätodennäköiseltä, on yksi arkeologinen kyllä vai ei -mysteeri saanut vastauksensa. Arkeologimediaan on kuluneen vuoden aikana säännöllisesti ilmestynyt pähkäilyä siitä, onko englantilaisen parkkipaikan alta löytynyt keskiaikainen miesvainaja kadonnut kuningas Rikhard III vai ei. Kyllä on, kuului eilen julkistettu vastaus.

Vanhin säilynyt kuva Rikhardista
vuodelta 1520. Wikimedia Commons.

Rikhard III (1452–1485) oli viimeinen Englantia hallinnut Plantagenet-suvun kuningas. Hän sai surmansa Ruusujen sodan päättäneessä Bosworthin taistelussa, mikä johti Tudor-sukuisen Henrik VII:n kruunaamiseen kuninkaaksi. Rikhard III -parka on myös ainoa Englannin monarkki, jonka hautapaikka ei ole ollut tiedossa. Ikimuistoiseksi hänet on tehnyt William Shakespearen näytelmä noin vuodelta 1592, missä kuningasta ei kuvata erityisen miellyttävänä hahmona.

Koko Leicesterin yliopiston projekti on ollut arkeologian parissa harvinainen: sen tarkoituksena oli nimenomaan paikantaa monarkin maalliset jäännökset, kaikki muut tulokset olisivat vain plussaa. Toivo löydöstä perustui sille, että leicesteriläisen parkkipaikan alla uskottiin sijaitsevan jäännökset uskonpuhdistuksessa tuhotusta fransiskaaniluostarista, jonne Rikhardin arveltiin olevan haudattuna (väitettiin tosin myös, että hänen ruumiinsa olisi heitetty jokeen). Liikuttiin siis hieman arveluttavilla vesillä. Tukena oli kuitenkin, että projektia rahoittanut näytelmäkirjailija Philippa Langley oli saanut kylmiä väreitä käydessään paikalla ja ollut varma, että oli kävellyt kuninkaan haudan päällä.

Kartta kaivausalueista ja luostarin pohjakaavasta. University
of Leicester.

Kolmiviikkoiset kaivaukset kuitenkin paljastivat luostarin jäänteet ja löysivät pelkissä käärinliinoissa haudatun miehen, jonka selässä oli paha skolioosi ja kallossa kuolettavia merkkejä väkivallasta – selkävika osui yhteen Shakespearinkin välittämän mielikuvan kanssa, että kuninkaalla olisi ollut kyttyräselkä.

4.2. julkistettiin riemastuttava tulos: Radiohiiliajoitus paljasti miehen kuolleen 1485 ja 1550 välisenä aikana ja DNA-vertailu Rikhardin siskon jälkeläiseen osoitti arkeologien osuneen oikeaan.

Jo Appleby esitteli Rikhardin luurankoa tiedotustilaisuudessa.
ANDREW COWIE / AFP.

Mitä mieltä tästä sitten pitäisi olla? Ainakin arkeologia voi ilmeisesti onnistua villeissäkin tavoitteissa, tosin onnistuminen oli pienestä kiinni: 1800-luvun käymälä oli vienyt kuninkaalta jalat, hyvä ettei loppuakin kehoa. Löydön julkistaminen tarkoittaa kuitenkin myös sitä, että Britanniasta alkaa ehkä kuulla taas muitakin arkeologiuutisia kuin spekulaatiota siitä, onko meillä oikean miehen jäänteet. Rikhard puolestaan saattaa saada kunnianpalautuksen huonosta maineestaan, mutta ainakin luvassa on hieman kuninkaallisempi hautapaikka Leicesterin katedraalissa. Mutta jo nyt kuningas on saanut kasvonsa ja ehkä kielensäkin takaisin.

Asiallisesti löydöksistä uutisoi suomeksi Yle.