Ne ovat jo Gotlannissa asti. Helmikuun alussa kertoi SverigesRadio gotlantilaishenkilön luovuttaneen museolle perinnöksi saamansa roomalaisen ratsuväen kypäränaamion. Aadvarchaeology-blogi arvelee, ettei se kuntonsa perusteella voi olla peräisin kynnetystä pellosta, mutta muuten löytöolosuhteet jäävät hämäriksi.
Titta på mig! Pohjanlahden toisella laidalla oli roomayhteyksiä. Kuva:
Naamio päätyi Tukholman Medelhavsmuseetin asiantuntijan ihmeteltäväksi, mutta päätynee lopulta Gotlannin museoon.
Gotlannista on aiemmin löytynyt huomattavia määriä roomalaisia hopearahoja, jotka kertovat kaupankäynnistä imperiumin kanssa. Rooman valtakunnan hajottua Eurooppaan virtasi pääkaupungista valtavat määrät kultaa ja arvoesineitä, joista Pohjolan perukoille päätyi kuitenkin vain surkuteltava osa.
Vuoden sisään samanlaisia pronssinaamioita on löytynyt muualtakin maailmasta, ainakin Britanniasta. Jos trendi on tämä, olisiko odotettavissa että Suomesta tunnettujenkin roomalaisesineiden määrä nousee lähiaikoina? Tähän mennessä saldo jää laihahkoksi: muutama raha, roomalaisia juomasarven heloja Maariasta ja Laitilasta sekä ilmeisesti kaksi pronssista viinikauhaa; toinen Vähäkyröstä ja toinen Laitilasta. Vähäkyrön kauha oli saanut uuden funktion hautauurnana. Muualta Pohjoismaista on huomattavasti enemmän roomalaisia rahalöytöjä ja myös tarve-esineitä, joita meiltä ei tunneta. Viinikauha sen sijaan on status-esine, jollaista ei Skandinaviasta ole löydetty. Ei täälläkään sentään mitään barbaareita oltu.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti