Sivut

keskiviikko 13. huhtikuuta 2011

Arkeologitkaan eivät ole ikuisia

Elämään kuuluu uuden alku ja vanhan loppu. Nyt on hyvä muistella kahta arkeologian suuruutta, jotka ovat poistuneet keskuudestamme ja aloittaneet henkilökohtaisen arkeologisoitumisensa, toinen vuonna 1945 ja toinen aivan äskettäin.

11.4.2011 arkeologimaailma sai kuulla suru-uutisen, kun uutena arkeologiana tai prosessualismina tunnetun arkeologisen suuntauksen vetovoimainen keulakuva, amerikkalainen professori Lewis Binford siirtyi ajasta ikuisuuteen. Binford ja prosessualismi ovat jakaneet mielipiteitä muinaistutkimuksen maailmassa, mutta joka tapauksessa positivismia ja arkeologisen tutkimuksen tieteellisyyttä korostanut suuntaus otti ison harppauksen pois vanhoista kulttuurihistoriallisista esinekeskeisistä käsityksistä luettelointeineen. Binford teki eläessään 150 arkeologista julkaisua, joista monella on ollut todellista merkitystä alan muovautumisessa.

Lyhyen englanninkielisen muistokirjoituksen voit lukea täältä.

Vanhempiakin arkeologeja on hyvä joskus muistella. Tänään, 13.4. on arkeologi Aarne Michaël Tallgrenin kuolemasta kulunut päivälleen 66 vuotta. Tallgren oli kansainvälisestikin tunnettu suuruus aikana, jolloin Suomi oli vielä arkeologian kärkikastia. Hän mm. käytännössä aloitti Viron arkeologisen tutkimuksen, ja käänsi venäläisiä artikkeleita eurooppalaiseen levikkiin, kun idän tieteenteosta oltaisiin muuten oltu pimennossa. Tallgrenista on sanottu, että tämä oli roimasti aikaansa edellä arkeologisessa tutkimuksessa, ja hänen julkaisunsa ovat paljolti päteviä edelleen. Aarne ei myöskään katsonut hyvällä ajalleen tyypillistä arkeologian valjastamista (ääri)nationalismin käyttöön.
Kaiken muun ohella Tallgren oli pasifisti ja vegetaristi.

Tallgren on haudattu Turun Maarian kirkon multiin, ja Muinaismuistoyhdistys on pystyttänyt hänen haudalleen kiven, jossa seisoo sanat "Tehty työ elää.". Tallgren teki ison työn, mutta nuorempien sukupolvien olisi aika toden teolla jatkaa samalla kansainvälisellä otteella.
Asiaan kuuluvasti kävin tänään parin arkeologian opiskelijan kanssa kunnioittamassa Tallgrenia Maariassa, kuten edellisvuonnakin. Pitää kai kaikilla sukupolvilla ja tieteenaloilla olla omat esikuvansa.

Levätkööt rauhassa kaikki tuonpuoleisen suurelle totaalikaivaukselle siirtyneet.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti