Historia antaa aina herkullisen mahdollisuuden esittää "mitä jos" -kysymyksiä. Toisinaan tulee miettineeksi, mihin uskontokuntaan kuuluisimme jos kristinusko olisi jäänyt pieneksi lahkoksi kaltaistensa joukossa. Olisimmeko kenties mithralaisia? Tuskin. Oma veikkaukseni on, että pikemminkin buddhalaisia. Uusi löytö Skotlannista kertoo kuitenkin Mithran kultin olleen aikoinaan laajemmalle levinnyt kuin aiemmin on kuviteltu.
Mithralaisuudesta on säilynyt verraten vähän tietoa, sillä alkukirkko hävitti tehokkaasti tiedot tästä ilmeisen järjestäytymättömästä uskonnosta. Ensimmäisestä vuosisadasta lähtien voimakkaasti kasvanut kultti oli ilmeisesti esoteerinen; sen salaisuuksista pääsivät perille vain mysteeriin vihityt miehet. Usein mithralaiset palvontapaikat sijaitsivat luolissa, mikä oli omiaan lisäämään uskonnon mysteeriluonnetta.
Mithralaisuus liittyi läheisesti auringonjumala Solin kulttiin, ja se on liitetty myös Sol Invictukseen, Voittamattomaan Aurinkoon. 274 Aurelianus teki Sol Invictuksen kultista Rooman valtionuskonnon, ja kristinuskon viedessä tämän aseman 300-luvulla siihen sulautettiin ilmeisesti piirteitä valtauskonnosta. Mithralaisuuden ja kristinuskon välillä on yhtäläisyyksiä, mutta tuntuu lähes mahdottomalta sanoa, kumpaan suuntaan lainautuminen on tapahtunut.
Musselburghista Skotlannista löydettiin jo viime vuonna kaksi alttarikiveä, jotka on nyt saatu puhdistettua niin että niiden kaiverrukset näkyvät. Toisessa kivessä on kuvia rituaaliesineistä, kannusta ja maljasta, joilla kaadettiin uhreja alttarille. Etusivu puolestaan omistaa alttarin Mithrakselle.
Toinen kivi kuvaa neljää vuodenaikoja edustavaa naista ja ilmeisesti myös Solia. Alttari on varmaan ollut aikoinaan vaikuttava näky, sillä se oli maalattu voimakkain värein, ja Solin silmät, suu ja tämän päätä ympäröivät auringonsäteet ovat aukkoja, joista taakse asetetun kynttilän valo loisti läpi. "Samaan tapaan kuin halloweenkurpitsassa", huomauttaa BBC:n artikkeli.
Löytö on merkittävä monessa mielessä. Se on ensinnäkin erittäin korkealaatuista työtä, mutta se kertoo myös aivan uutta tietoa roomalaisten uskontojen leviämisestä pohjoiseen. Mithras ei kuitenkaan ollut ainoa kaukainen jumala jota miehitykseen aikaan palvottiin Britanniassa.
Uutisen voit lukea täältä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti