tiistai 29. kesäkuuta 2010

Museokesä

Kylläpä kesä menee nopeasti! Päivien pimenemisen kunniaksi voisin kertoa vähän suvitunnelmista.
Ensinnäkin olen tämän kesän töissä museoassistenttina Aboa Vetus & Ars Nova -museolla. Se tarkoittaa että olen saanut puuhailla loistavien työkaverien kanssa nykytaiteen ja arkeologian parissa. Pikku hiljaa keskiajan Turun maanalaiset kadut ovat alkaneet tuntua kodikkailta.

Museolla töihimme kuuluu toki paljon muutakin kuin opastamista. Suurin voimanponnistus koko kesänä lienevät ensi torstaina alkavat Turun keskiaikamarkkinat, joita varten on tullut sinetöityä hullunpapereita, rakennettua pehmoaseita, taiteltua karkkipusseja ja suunniteltua lasten turnajaisia. Alan ymmärtää miten monen ihmisen panos tarvitaan maan suurimman keskiaikatapahtuman syntymiseen.

Mitä muuta? Kesähän ei ole kesä ilman opiskelua, joten käyn töiden ohella keskiviikkoisin egyptologian luennoilla Pasilassa. Johdatus muinaisegyptiläiseen uskontoon on kurssin nimi, ja ainakin luennoitsija on innostava vaikka tunneilta ei niin paljon uutta olisikaan saanut. Ensimmäiset pari luentoa muistuttivat huvittavan paljon oman egyptologian lukiokurssini vastaavia. Ehkä minulla tosiaan olisi toivoa opettajana?
Ihan uuttakin olen kurssilla kyllä oppinut, kuten hauta-arkkujen koristeaiheiden muutoksista ja ajatusmaailmasta niiden takana. Kaikkein parasta kurssilla (erinomaisen tenttikirjan lisäksi) on kuitenkin tavata samanhenkisiä ihmisiä. Sellaisia ei maailmassa varmaan voi olla liikaa?


Aboa Vetuksessa olen autellut arkeologi Markoa kaivauksilla, mutta vähän kyllä syyhyttäisi päästä käyttelemään porkkanakahvaista lastaani kaivauksilla. Ensi kuussa olisi kuulemma Salossa yleisökaivaukset, joten ehkä saan kuin saankin lastalleni käyttöä tänä kesänä. Syksyn opetuskaivauksia odotellessa.

Näin bonuksena voisin laittaa egyptinnälkäisille muutaman linkin joita kurssilla on tullut vastaan. Nauttikaa!

http://www.thebanmappingproject.com/ - aivan ehdoton kuolauksen kohde, jos Theban kuningashaudat tai muinainen Egypti ylipäätään pätkääkään kiinnostavat.

http://www.britishmuseum.org/explore/galleries/ancient_egypt/room_61_tomb-chapel_nebamun/nebamun_animation.aspx - British Museumiin on vaikea määrittää suhdettaan. Se on historian ja arkeologian ystävien Mekka, mutta toisaalta tuntuu epäeettiseltä kannattaa sitä varastelua, jolla kokoelmat on ympäri maailman riistetty. Kaikesta huolimatta museo on tehnyt taas poikkeuksellisen hyvää työtä rekonstruoidessaan Nebamunin (kadonneen!) haudan 18 dynastialta.

Vierivä kivi ei sammaloidu?

Röyhkeää. Ei, vaan kertakaikkisen pöyristyttävää! Murha kulttuuria, muinaismuistolakia, ihmisoikeuksia ja maailmankaikkeuden tasapainoa vastaan!

Toisin sanoen eräs hämeenlinnalainen autokauppa siirtää kuluvan kesän aikana tontillaan sijaitsevan Suomen suurimman uhrikiven syrjään bisneksiensä tieltä. Kuinka Museovirasto voi sallia moisen pyhäinhäväistyksen? Eikö tällainen rikos anna esimerkin että kiinteän muinaisjäännöksen kajoamiskielto voidaan kiertää siirtämällä jäännös muualle? Ehkä Hämeen linnakin näyttäisi paremmalta Vanajaveden toisella puolella.


Ymmärrän että Abu Simbelin kaltainen ainutlaatuinen maailmanperintökohde siirretään turvaan väistämättömältä tuholta, mutta menneisyyden fyysisten jäänteiden siirtäminen alkuperäisestä ympäristöstään tuntuu kertakaikkisen oudolta. Tosin, muuttoa odottelevan kuppikiven ympäristöä ei voi pitää järin alkuperäisenä:

"Kivi on hyvin hoidetulla pihanurmikolla, ja se on hyvin säilynyt, vaikka ympäristö onkin mennyttä,"
toteaa muinaisjäännösrekisteri.

Oli ympäristö alkuperäinen tai ei, on uhrikivi toisessa paikassa enää pelkkä fyysinen kuori vailla alkuperäisen sijaintinsa merkityssisältöjä. Esi-isämme kunnioittivat kiveä juuri siinä missä se oli, eivätkä missään muualla. On niin helppoa unohtaa, että jäännös on enemmän kuin pelkät fyysiset jäänteet: se on paikka ja tila, jolla on ollut joskus merkitys. Joissakin tapauksissa sen merkityksen muistaminen voi olla jopa arvokkaampaa kuin autokaupan laajennustarve.

Uhrikivessä on 136-139 kuppia, jotka on oletettavasti kaiverrettu rautakaudella. Kuppeihin on ilmeisesti uhrattu haltioille tai esi-isille sato-onnen takaamiseksi, ja joskus nykyäänkin kuppeihin ilmestyy kaikenlaista tarkoituksella sinne pantua. Allekirjoittanutkin on saattanut olla osallisena moiseen uuspakanalliseen hömpötykseen.

maanantai 14. kesäkuuta 2010

Vanhoja juttuja

Paleoliittisen eli vanhimman kivikauden tutkijoilla on ollut vuoden sisään monta syytä juhlia. On löytynyt viite uudesta ihmislajista, saatu purettua neandertalilaisen DNA ja saatu todiste siitä että Homo sapiens ja Homo neanderthalensis todella risteytyivät Euroopassa ja Aasiassa reilut 40 000 vuotta sitten. Huikeat 1-4% meidän geeniperimästämme on peräisin pohjoiseen ilmanalaan tottuneelta serkultamme - kahden ihmislajin välinen kanssakäyminen oli siis muutakin kuin metsästysmaista taistelua.

Neandertalilaislapsi, vahamallinnos. wikimedia

Samaan aikaan kun neandertalinihminen ja nykyihminen hankkivat jälkikasvua saattoi Siperiassa tallustaa ennestään tuntematon ihmislaji: 2008 tutkijat löysivät luolasta neandertalilaiselle kuuluvaksi oletetun sormiluun kappaleen, joka paljastui DNA-analyysissä joksikin aivan muuksi. Jotkut tutkijat ovat kuitenkin kritisoineet uuden ihmislajin olettamista yhden luunkappaleen perusteella.

Myös ihmisapinoiden alkuhämärä on saanut uutta valoa, kun viime vuoden lokakuussa Science-lehti julkaisi joukon artikkeleita Ardipithecus ramiduksesta eli Ardista. Ardi on 4,4 miljoonaa vuotta sitten elellyt kädellinen, ja mahdollisesti ihmisen edeltäjä. Ensimmäisten ihmisten ajatellaan ilmestyneen kuvioihin noin 2 miljoonaa auringonkiertoa takaperin.
Ardi on nuorempi kuin nykyihmisen ja simpanssin viimeinen yhteinen edeltäjä, ja antaa viitteitä siitä että simpanssit ja ihmiset ovat kehittyneet erillisiä sukulinjoja. Ardin jalat mm. soveltuvat simpanssin jalkoja paremmin kävelemiseen.

Eikä tässäkään vielä kaikki: viime huhtikuussa julkistettiin Etelä-Afrikasta löytynyt uusi ihmislaji, joka mahdollisesti on yksi nykyihmisen edeltäjistä. Laji sai nimekseen Australopithecus sediba, jossa sediba merkitsee paikallisella sothokielellä luonnonlähdettä, viitaten löytyneeseen alkuihmiseen nykyihmisen mahdollisena esi-isänä.

Jos auringon alla ei olekaan mitään uutta, niin vanhaa tuntuu löytyvän loputtomasti lisää arkeologien ihmeteltäväksi. Ollaanhan ihmisiksi, vaikka ihan näin varhaisimpien esi-isiemme kunniaksi.

Linkkejä aiheesta:

http://news.bbc.co.uk/2/hi/science/nature/6146908.stm

http://archaeology.about.com/b/2010/05/06/neanderthals-and-humans-likely-interbred.htm?nl=1

http://www.nature.com/news/2010/100324/full/464472a.html